Metsien lintulajistosta suurin osa on havumetsälajistoa, kuten järripeippoja, vihervarpusia ja metsäkirvisiä. Vanhoja metsiä suosivia lintulajeja tavataan pohjoisessa suhteellisen paljon. Vanhan metsän lajistoon kuuluvat esimerkiksi metso, lapintiainen ja kuukkeli.
Yleensä eliölajien määrä vähenee pohjoista kohti. Suolintulajien, etenkin kahlaajien, määrä kuitenkin kasvaa. Erityisesti Perä-Pohjolan vetiset aapasuot ja pohjoiset palsasuot ovat arvokkaita lintualueita. Niillä pesii esimerkiksi kaakkureita, jänkäkurppia, hanhia, punakuireja ja muuttohaukkoja. Pohjoisten soiden monimuotoisuus ja runsas pesimäaikainen hyönteistuotanto tarjoavat hyvät olosuhteet suolintujen pesinnälle ja poikastuotolle.
Tunturinummilla pesii muun muassa keräkurmitsoja, kapustarintoja, niittykirvisiä ja lapinkirvisiä. Tunturien korkeimmilla paljakoilla asustaa vain muutama lintulaji, kuten kiiruna ja pulmunen.
Arktiset meret tarjoavat ravinnonlähteitä ja pesimäalueita merilinnuille. Näistä monet lajit, kuten lunni, pesivät lintuvuorilla suurissa yhdyskunnissa.