antropologit-staff

Florian Stammler on tehnyt tutkimusta ja asunut useilla alueilla Pohjois-Venäjällä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Antropologiaryhmän mittavasta ORHELIA-hankkeesta lähtien hän on myös tehnyt vertailevaa tutkimusta läntisen Euroopan arktisilla alueilla asuvien ihmisten parissa, ja johtanut useita projekteja, joissa on tutkittu länsimaisia ja venäläisiä arktisia yhdyskuntia ja kulttuureita. Suuri osa Florian Stammlerin tutkimuksista käsittelee (kaivos)teollisuuden ja eläinperusteisten elinkeinojen kohtaamista ja sitä, miten se muuttaa arktisen alueen asukkaiden – niin alkuperäiskansojen kuin muiden paikallisten ihmisten – elinkeinoja. Viime aikoina hän on työskennellyt myös hyvinvoinnin, nuorison ja arktisen kaupunkiantropologian parissa. Tämä tutkimus, jonka menetelmät yhdistävät osallistuvaa havainnointia ja muistitietoa, edistää laajempaa teoreettista keskustelua kaivannaisten ylikulutuksesta, ihmisen ja eläimen sopeutumiskyvystä ja hyvinvoinnista.

Kotisivu
+358 400 138 807

Ria-Maria Adams on sosiaali- ja kulttuuriantropologian väitöstutkija Wienin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät arktisen alueen nuorten hyvinvointiin, pohjoisten kaupunkien kutistumiseen ja kestäviin yhteisöihin. Hän saa tällä hetkellä rahoituksensa Wienin yliopiston InfraNorth-hankkeesta, ja hän on osallistunut vierailevana tutkijana Arktisen keskuksen WOLLIE-hankkeeseen. Vuodesta 2018 lähtien hän on tehnyt etnografista tutkimusta Rovaniemellä, Kolarissa, Kemijärvellä, Puolangalla ja Pyhäjoella.

Kotisivu

Ayonghe Akonwi on antropologi ja on tehnyt etnografista tutkimusta viranomaisten ja paikallisten yhteistoiminnasta kansallispuistoissa, sekä suojelluilla alueilla, sekä niiden ympäristössä, asuvien alkuperäiskansojen keskinäistä suhteista. Ayounghe työskentelee Green forests policies -hankkeessa missä tutkitaan pohjoismaiden metsäpolitiikkaa ja niiden seurauksia ja vaikutuksia, esimerkiksi ilmastoon, biodiversiteettiin ja laajemmin yhteiskuntaan.

Kotisivu

tel. +358 404844231/ 294157987

Lukas Allemann on työskennellyt antropologian tutkimusryhmässä vuodesta 2013 lähtien ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 2020. Opiskeltuaan muistitietoa ja venäjää hän erikoistui Arktisessa keskuksessa alkuperäiskansoja ja nuoria koskeviin kysymyksiin Lounais-Venäjällä. Hänen tärkeimpiä tutkimusintressejään ovat Neuvostoliiton politiikka alkuperäisvähemmistöjä kohtaan, ja sen vaikutukset nykypäivänä. Toinen tutkimushaara on antropologinen tutkimus nuorten toiveista ja hyvinvoinnista arktisissa yhden teollisuudenalan kaupungeissa. Hän käyttää tutkimuksissaan myös muistitietotutkimuksen metodeja, osallistuvaa havainnointia, arkistotyöskentelyä ja media-analyysia. Kaikessa tutkimustyössään Lukas Allemann haluaa tuoda tutkimusten tulokset niiden yhteisöjen käyttöön, joissa ne on kerätty.

Kotisivu
+358 40 484 4418 

Stephan Dudeck väitteli tohtoriksi Leipzigin yliopistossa, hänen väitöskirjansa aihe oli laajamittaisen öljynporauksen vaikutukset Länsi-Siperian hantien julkisissa ja yksityisissä elinpiireissä. Hän on työskennellyt Venäjän pohjoisosassa 1990-luvun alusta lähtien ja hänellä on kokemusta myös Keski-Aasiasta Neuvostoliiton jälkeisinä vuosina. Stephan Dudeckin pääasiallisia kiinnostuksen kohteitaan ovat yksityisyyden ja läheisyyden analysointi, piilottaminen ja paljastaminen, poronhoito taigalla sekä kaivosteollisuuden vaikutukset Venäjän pohjoisosissa. ORHELIA-projektissa hän tutki valtioiden ja niiden pohjoisimpien asukkaiden välisiä suhteita keskittyen erityisesti nenetseihin.

+358 40 484 4079

Panu Itkonen aloitti kolttasaamelaisia koskevat tutkimuksensa vuonna 2001. Hän väitteli tohtoriksi sosiaali- ja kulttuuriantropologian alalta Helsingin yliopistossa väitöskirjan aiheena yhteistyö ja vastavuoroisuus kolttasaamelaisessa poronhoitoyhteisössä Sevettijärvellä sekä yhteisön suhteet valtionhallintoon. Arktisessa keskuksessa Lapin yliopistossa hän on jatkanut tutkimuksiaan enimmäkseen kolttasaamelaisten ja valtionhallinnon edustajien parissa. Hänen tutkimusintressinsä suuntautuvat tuotantoprosesseihin pohjoisessa ja inhimillisiin suhteisiin mukaan lukien suhteen ympäristöön. Viime aikoina hän on keskittynyt kestävyysasioihin.

Kotisivu
+358 40 484 4158

Francis Joy väitteli tohtoriksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta vuonna 2018. Hänen tutkimuskohteensa ja julkaisunsa kattavat laajan valikoiman aiheita suomalaisista esihistoriallisista kivipiirroksista saamelaisten shamanismiin ja uhrikäytäntöihin. Viime aikoina hänen tutkimuksensa teemoina ovat olleet saamelaisten kulttuuriperinnön hyödyntäminen matkailussa, uudenlaisten saamelaisrumpujen valmistus ja koristelu sekä muinaisten kivipiirrosten hyödyntäminen opetuksessa. Hän on rakentanut saamelaisen shamanismin, rummunvalmistuksen ja uhrikäytäntöjen tutkimusta yhteistyössä saamelaisten osallistujien kanssa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa sekä Kuolan niemimaalla Luoteis-Venäjällä.

Kotisivu 

Teresa Komu väitteli filosofian tohtoriksi kulttuuriantropologian alalta Oulun yliopistossa, hänen väitöskirjansa aiheena oli porotalouden, kaivosteollisuuden ja luontoturismin rinnakkainelo Fennoskandian pohjoisosissa, ja fokuksena hyvän elämän antropologia. Hän on tehnyt tutkimusta pääasiassa Suomen ja Ruotsin rajaseudulla. Hänen tämänhetkiset kiinnostuksen kohteensa liittyvät keskenään kilpailevien elinkeinojen rinnakkaineloon, ihmisen ja ympäristön suhteisiin pohjoisessa, sekä hyvinvointiin. Hän on Arktisen antropologian tutkimusryhmän ja Arktisen globaalimuutoksen tutkimusryhmän jäsen.

Kotisivu 

Evelyn Landerer on opiskellut fysiikkaa, suorittanut polaaritutkimuksen maisterintutkinnon Cambridgen yliopistossa sekä alkuperäiskansatutkimuksen maisterintutkinnon Tromssan yliopistossa. Hän valmistelee väitöskirjaansa Cambridgen yliopiston Scott Polar Research Institute -tutkimuslaitoksessa. Hän on tehnyt laajasti kenttätyötä karjankasvattajien parissa Siperiassa sekä evenkiporonhoitajien ja metsästäjien parissa Irkutskin seudulla. Hän keskittyy tutkimuksessaan ihmisen, eläinten ja ympäristön suhteisiin sekä keskinäisen oppimisen, taitoontumisen, kesyttämisen ja ”symbioottisen kesytyksen” prosesseihin.

evelanderer()googlemail.com

Nuccio Mazzullo väitteli tohtoriksi Manchesterin yliopistossa sosiaaliantropologiasta. Hän tutki väitöskirjassaan Koillis-Lapin saamelaisten käsityksiä maisemasta ja tilasta. Hän on tehnyt kenttätyötä erityisesti saamelaisten poronhoitajien keskuudessa. Yleisemmin käsitys maisemasta, paikasta ja liikkuvuudesta ovat keskeisellä sijalla hänen tutkimustyössään. Tällä hetkellä hän on mukana Lappari -elinkeino -hankkeessa, jossa tutkimus keskittyy paikallisyhteisön kehittämiseen paikalliseen pohjoissuomenkarjaan eli lapinlehmä-rotuun perustuvien perinteisten elinkeinojen avulla.

Kotisivu
+358 40 484 4295

Nina Messhtyb väitteli tohtoriksi Venäjän tiedeakatemian etnologian ja antropologian tutkimuslaitoksella. Hänellä on laaja kenttätyökokemus Venäjällä, eurooppalaisten ja Jamalin nenetsien poronkasvattajien keskuudessa ja myös Murmanskin ja Amurin alueilla. Hänen tutkimusintressejään ovat post-sosialistinen muutos, sukupuoli tundralla, teollistumisen kulttuuriset vaikutukset sekä ihmisten suhteet auktoriteetteihin. Hän on myös erinomainen kenttävalokuvaaja ja hänen töitään on ollut esillä monissa näyttelyissä niin gallerioissa kuin verkossa. ORHELIA-hankkeessa hän työskenteli Kuolan saamelaisten kanssa käsitellen heidän käsitystään ja suhdettaan neuvostovaltioon ja neuvostovaltion jälkeiseen aikaan suullisen historian ja elämänkerrallisen haastatteluanalyysin avulla.

Email: meschtyb(at)mail.ru.
+358 40 484 4078

Karolina Sikora työskentelee tutkijana Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa ja on myös Arktisen keskuksen antropologian tutkimusryhmän jäsen. Hänellä on oikeustieteen maisterin tutkinto Wroclawin yliopistosta. Karolina Sikora tutkii väitöskirjatyössään venäläisten etnisten vähemmistöjen oikeutta kulttuuriperintöön. Hän yhdistää kansainvälisen oikeuden analyysin antropologiseen lähestymistapaan, johon sisältyy myös kenttätyötä.

Kotisivu
+358 40 484 4269

Anna on erikoistunut arktiseen antropologiaan vuodesta 1995 lähtien. Tämänhetkisessä tutkimuksessaan hän keskittyy siihen, miten vesi-jää-maan rajapinnan muutokset muuttavat ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Hän tutkii ilmastonmuutosparadigmojen (kestävyys, resilienssi ja sopeutuminen) sosiaalista puolta sovellettuna talouden eri aloihin (poronhoito, karjankasvatus, kalastus ja matkailu), alkuperäisväestön elinkeinoja, paikallisia ja alueellisia muutossuunnitelmia, sekä kuviteltuja ja asuttuja kylmiä tiloja/paikkoja. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat myös alkuperäiskulttuurien kielelliset ja symboliset ilmaisut, rajat ylittävät suhteet sekä ruoka- ja maahanmuuttotutkimus. Kenttätyössä hän on kiertänyt eri arktisia alueita Fennoskandiassa (Suomi, Norja, Islanti), Venäjällä, Kanadassa sekä subantarktisia seutuja (Tulimaa ja Santa Cruz, Argentiina).

Kotisivu
+358 400 882 065

Yhteiskuntatieteen maisteri Henri Wallen on tohtorikoulutettava, joka valmistelee väitöskirjaansa kaivoshankkeiden sosiaalisista vaikutuksista. Hän on tutkinut kaivosteollisuuteen ja porotalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä. Hän on parhaillaan mukana monitieteellisessä Just North -hankkeessa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat myös laskennalliset menetelmät yhteiskuntatieteissä sekä kompleksisuusteorian sovellukset.

Kotisivu
+358 40 484 4239
Twitter: @henriwallen