(Lagopus lagopus)
Riekkoa eli metsäkanaa tavataan Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Suomessa tämän riistalintulajin esiintyminen keskittyy Pohjois- ja Keski-Suomeen kannan ollessa vahvin pohjoisessa. Riekko on Perä-Pohjolan maakuntalintu. Sitä on pidetty pohjoisessa elämän lintuna, koska laji on aikoinaan ollut tärkeä elannon lähde. Pohjois-Lapin tunturikoivikko- ja jokivarsialueilla riekon pyynnissä käytetään myös ansalankoja. Riekkokanta on taantunut viime aikoina etenkin Etelä-Suomessa ja riekkojen metsästystä on rajoitettu monilla alueilla. Riekko on luokiteltu uusimmassa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi lintulajiksi. Vähenemisen erääksi syyksi on esitetty ilmastomuutoksen aikaansaamia elinolosuhteiden muutoksia. Lumisen ajan lyhentyessä riekot eivät välttämättä ehdi vaihtaa ajoissa valkoista talvipukuaan paremmin suojaavaan kesäpukuun.
Nykyisin Suomessa arvioidaan pesivän noin 80 000 riekkoparia. Laji tunnetaan muun muassa erikoisesta äänestään sekä siitä, että laji yöpyy usein lumikiepissä. Riekon voi sekoittaa kiirunaan (Lagopus mutus), jonka nariseva ääni kuitenkin eroaa täysin riekon äänestä. Lisäksi kiiruna elää riekosta poiketen lähinnä vain paljakka-alueilla. Riekon kannanvaihtelut ovat suuria ja Venäjältä niitä vaeltaa ajoittain.
Teksti: Jukka Jokimäki & Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki
Lue lisää riekosta:
Lentävä Arktis -etusivulle.