(Stercorarius longicaudus)
Tunturikihu muistuttaa ulkomuodoltaan tiiroja pitkine pyrstöjouhineen ja kapeine siipineen. Tunturikihu pesii Pohjois-Euroopan ja -Kanadan sekä Alaskan ja Siperian arktisilla, puuttomilla alueilla. Tunturikihu on levinneisyydeltään yksi Suomen pohjoisimmista pesimälajeista, sillä se pesii vain Enontekiön, Utsjoen ja Inarin pohjoisosissa. Pesivien tunturikihujen vuosittainen määrä vaihtelee erittäin paljon, koska se on riippuvainen alueen myyrä- ja sopulikannoista. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 100 – 5 000 paria.
Uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa tunturikihu luokitellaan silmälläpidettäväksi lintulajiksi. Huonoina myyrä- ja sopulivuosina se saattaa jättää kokonaan pesimättä. Tuolloin kihut jättävät perinteiset pesimäalueensa jo hyvissä ajoin ennen alkusyksyä. Myyrien lisäksi tunturikihut syövät myös paljon muuta ravintoa. Laji osaa tuulihaukan tavoin lekutella eli lentää paikallaan. Tunturikihu talvehtii avomerialueella Atlantilla. Muista kihulajeista poiketen tunturikihulla ei esiinny tummaa värimuotoa, joskin nuoret tunturikihut saattavat olla höyhenpuvultaan valtaosin ruskeita. Tunturikihua on tutkittu toistaiseksi varsin vähän ja sen ekologia tunnetaan vielä vajavaisesti.
Teksti: Jukka Jokimäki & Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki
Lue lisää tunturikihusta:
Lentävä Arktis -etusivulle.