Kartta bioklimatologisista alivyöhykkeistä arktisilla alueilla

Kartta bioklimatologisista vyöhykkeistä arktisilla alueilla 

Kartta: Bioklimatologiset vyöhykkeet, tundra sekä pohjoiset havumetsät.
Kartaa saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee lähteet.

Lähteet:

Bioklimatologiset vyöhykkeet

  1. Vyöhyke A (kylmin, Pohjoisarktinen alue)
    • Kesän lämpöindeksi (SWI): < 6°C (kuukausittaisten keskilämpötilojen summa > 0°C).
    • Kasvukausi: Erittäin lyhyt (1–2 kuukautta).
    • Kasvillisuus: Harvaa, hallitsevat kryptogamit (jäkälät, sammalet), tyynykasvit ja paljas maa.
    • Esimerkki: Pohjois-Grönlanti, keskisen Jäämeren reuna-alueet.
  2. Vyöhyke B (Pohjoisarktinen alue)
    • SWI: 6–9°C.
    • Kasvukausi: Hieman pidempi kuin vyöhykkeellä A, mutta silti rajoitettu.
    • Kasvillisuus: Matalakasvuiset putkilokasvit (esim. jääpikkuruoho, rikko), jäkälät.
    • Esimerkki: Pohjois-Svalbard, Kanadan Korkea Arktis.
  3. Vyöhyke C (Eteläarktinen alue)
    • SWI: 9–12°C.
    • Kasvukausi: Kohtalainen (2–3 kuukautta).
    • Kasvillisuus: Kääpiöpensaat (esim. tunturipaju, jääleinikki), heinät, sarat.
    • Esimerkki: Pohjois-Alaska, keskinen Nunavut.
  4. Vyöhyke D (Eteläarktinen alue)
    • SWI: 12–20°C.
    • Kasvukausi: Pidempi (3–4 kuukautta).
    • Kasvillisuus: Jatkuva tundra korkeampien pensaiden (esim. koivu, paju) kanssa, sammal/jäkälä aluskasvillisuus.
    • Esimerkki: Pohjois-Skandinavia, Siperian tundra.
  5. Vyöhyke E (lämpimin, Subarktinen)
    • SWI: > 20°C.
    • Kasvukausi: Pisimmillään (> 4 kuukautta).
    • Kasvillisuus: Siirtymä boreaaliseen metsään (taiga); tiheät pensaat, harvakseltaan puita (esim. kuusi, lehtikuusi).
    • Esimerkki: Eteläinen Jamal (Venäjä), Labrador (Kanada).