glob-staff-fi

Minna Turunen on taustaltaan biologi ja hänellä on yli 30 vuoden kokemus tutkijana. Hän on johtanut monitieteellisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka ovat käsitelleet sekä tieteellistä että käytännöllistä tietämystä. 15 viime vuoden aikana hänen tutkimustyönsä keskeisiä teemoja ovat olleet ne vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on luonnon käyttöön perustuviin elinkeinoihin (esim. poro- ja metsätalouteen), elinkeinonharjoittajien strategiat ja kyky sopeutua ilmasto- ja ympäristöolosuhteiden ja sosioekonomisen tilanteen muuttumiseen, sekä perinteisen ja paikallisen tiedon hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa.

Kotisivu
+358 40 539 1182

Professori Forbes on tutkinut soveltavaa ekologiaa ja maantiedettä pohjoisilla leveysasteilla, erityisesti ikiroudan alueilla. Hänen sirkumpolaarinen uransa käsittää tutkimuksia nopeista muutoksista maankäytössä ja ilmastossa Alaskassa, Kanadan arktisilla alueilla, eri puolilla Pohjois-Venäjää ja pohjoisimmassa Fennoskandiassa. Hänen lähestymistapansa on vahvasti tieteidenvälinen ja osallistava, ja sen tavoitteena on tiedon yhteistuotanto erityisesti paikallisten ja alueellisten sidosryhmien esiin nostamien tutkimuskysymysten osalta. Hän on tehnyt kenttätyötä arktisella alueella joka vuosi yli 35 vuoden ajan.

Kotisivu | Julkaisuja
+358 40 847 9202

John Mooren tutkimusaiheita ovat merenpinnan muutokset menneisyydessä ja niiden ennustaminen; luonnolliset ja ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopakotteet; sään ääri-ilmiöiden vaikutukset ja ilmastonmuokkauksen skenaariot. Edistyksellisten tilastollisten menetelmien kehittäminen aikasarjojen analysointiin tavoitteena ilmastojärjestelmän mekanismien ymmärtäminen. Paleoilmastotiedon tutkiminen arktisten ja antarktisten alueiden jääkairausnäytteiden fysikaalisesta ja kemiallisesta analyysistä. Geofysikaalinen kenttätyö ja jäätiköiden virtauksen ja kehityksen tietokonemallintaminen. Alkuvaiheen työ teoreettisen pohjan luomiseksi jään sähkönjohtavuudelle kemiallisten epäpuhtauksien funktiona, ja sen jälkeen tutkatutkimukset Huippuvuorten polytermisillä jäätiköillä.

Homepage
+358 400 194 850

Tohtori Gladstonella on kokemusta maan järjestelmän eri puolia simuloivien tietokonemallien kehittämisestä ja soveltamisesta. Hän on työskennellyt jääpeitteen mallintamisen parissa vuodesta 2008 lähtien, ja hänen tämänhetkiset tutkimuksensa keskittyvät jäätikköjen alapuolisiin prosesseihin ja mannerjäätiköiden ja valtamerten vuorovaikutukseen. Gladstone pyrkii hyödyntämään malleja, jotta voisimme ymmärtää Etelämantereen ja Grönlannin jäätikköjä ja ennustaa niiden tulevaa käyttäytymistä nykyistä paremmin.

Homepage
+358 40 484 4325

Jukka Jokimäen tutkimusaiheina ovat ihmisen toiminnan vaikutukset eläinyhdyskuntiin sekä pohjoisten populaatioiden sopeutuminen muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Tutkimuksen pääteemoina ovat kaupungistumisen, metsätalouden ja matkailun vaikutukset lintuyhdyskuntiin, -populaatioihin ja -yksilöihin. Jukka Jokimäki johtaa Arktisen keskuksen ympäristövaikutusten arviointi- ja inventaariopalveluita.

Kotisivu
+358 400 138 802

Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki on taustaltaan biologi (eläinekologia; poronhoito) ja informaatiotieteilijä. Tällä hetkellä hän on keskittynyt tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia eläimiin, erityisesti lintuyhdyskuntiin, sekä pohjoisten populaatioiden sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, sekä kaupungistumisen, vesivoiman rakentamisen, metsätalouden ja matkailun vaikutuksia lintuyhdyskuntiin, -populaatioihin ja -yksilöihin. Hän toimii tutkijana Arktisen keskuksen ympäristövaikutusten arviointi- ja inventointipalveluissa.

Kotisivu
+358 400 138 801

Teresa Komu väitteli filosofian tohtoriksi kulttuuriantropologian alalta Oulun yliopistossa, hänen väitöskirjansa aiheena oli porotalouden, kaivosteollisuuden ja luontoturismin rinnakkainelo Fennoskandian pohjoisosissa, ja fokuksena hyvän elämän antropologia. Hän on tehnyt tutkimusta pääasiassa Suomen ja Ruotsin rajaseudulla. Hänen tämänhetkiset kiinnostuksen kohteensa liittyvät keskenään kilpailevien elinkeinojen rinnakkaineloon, ihmisen ja ympäristön suhteisiin pohjoisessa, sekä hyvinvointiin. Hän on Arktisen antropologian tutkimusryhmän ja Arktisen globaalimuutoksen tutkimusryhmän jäsen.

Kotisivu

Mari Kuoppamaan tausta on kvartäärigeologiassa ja arktisessa paleoekologiassa. Hän on erikoistunut siitepölyprofiilien ilmastollisten, ihmis- ja eläinperäisten merkkiaineiden talteenottoon. Arktisessa keskuksessa Mari Kuoppamaa on aiemmin työskennellyt Suomen Akatemian RISES-, Euroopan tiedeneuvoston Arctic Domus- ja JPI Climate -ohjelman HUMANOR-hankkeissa. Viimeksi mainitussa hän teki useita viikkoja kenttätyötä arktisessa Fennoskandiassa ja Venäjällä, Itä-Siperiassa ja Mongoliassa, missä hän tutki laiduntamisen ja nomadisen porotalouden palynologisia signaaleja. Hän on myös osallistunut yli kymmenen vuoden ajan eurooppalaiseen Pollen-seurantaohjelmaan. Mari Kuoppamaa on vieraileva tutkija Liverpoolin yliopistosta ja työskentelee parhaillaan Charter-hankkeessa.

Mia Landauer on luonnonvara- ja biotieteiden tohtori ja luonnonmaantieteen maisteri. Hänen nykyinen tutkimustyönsä keskittyy oikeudenmukaisuuteen ja etiikkaan arktisten paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen osallistumisessa ympäristön hallintaan. Hän on perehtynyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimukseen eri yhteyksissä - kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, kaupunkisuunnittelussa, luontomatkailussa, ulkoilussa ja poronhoidossa. Hän on Itävallassa toimivan kansainvälisen sovelletun systeemianalyysin instituutin IIASA:n asiantuntija ja kansainvälisen arktisen yhteiskuntatieteiden yhdistyksen IASSA:n kaivannaisteollisuustyöryhmän jäsen.

Kotisivu

Roza Laptander on sosiolingvisti ja kieliantropologi. Hänen tutkimusintressinsä perustuvat Nenets-kielen dokumentointiin ja Länsi-Siperian nomadi-Nenetsien suulliseen historiaan. Teoksissaan hän selittää, miksi vanhempien muistot menneisyydestä ovat tärkeitä Nenets-kansan nuorelle sukupolvelle ja kuvaa hiljaisuuden erilaisia rooleja ja hiljentämistä Nenets-kulttuurissa, tarjoten uuden lähestymistavan ymmärtääkseen, miten pienet alkuperäiskansayhteisöt säilyttävät muistonsa ja tarinansa menneestä ja nykyisestä elämästään Arktisella alueella. Lisäksi hän kuvailee, miten tundrayhteisöt puhuvat nykyaikaisista muutoksista Yamalin tundralla, ilmasto- ja säämuutosten vaikutuksista Nenetsien perinteiseen elämäntapaan tundralla sekä heidän työstään porojen kanssa. Laptander on väitellyt sosiologiasta Lapin yliopistosta. Tällä hetkellä hän työskentelee Charter- ja AROSS-projekteissa.

Kotisivu 

Leena Leppäsellä on vankka kokemus in-situ-lumimittauksista Suomessa ja Etelämantereella. Hänen tutkimuskohteitaan ovat lumifysiikka, lumen mikrorakenne sekä optinen ja mikroaaltokaukokartoitus. Hänen väitöskirjansa käsitteli kausittaisen lumipeitteen ominaisuuksien mittaamista ja mallintamista passiivisten mikroaaltohavaintojen avulla. Hän työskentelee tällä hetkellä CHARTER-hankkeessa.

Kotisivu
+358 406598056

Outi Manninen on taustaltaan kasviekologi. Tutkimuksissaan hän keskittyy siihen, miten kasvillisuus ja maaperä kestävät ihmisen ja luonnon aiheuttamia häiriöitä boreaalisissa ja subarktisissa ympäristöissä. Hän on kiinnostunut myös muista kuin puuperäisistä metsätuotteista ja peltometsäviljelystä, ja hän tutkii luonnontuotteiden raaka-aineiden keräämisen ekologista kestävyyttä. Hän työskentelee tällä hetkellä HISTECO-hankkeessa.

Kotisivu
+358 44 4744337

Inkeri Markkula on opiskellut ekologiaa, ympäristötieteitä ja kulttuuritieteitä ja tutkinut ilmastonmuutoksen sekä ekologisia, että kulttuurisia vaikutuksia. Tämänhetkisessä tutkimustyössään hän keskittyy ilmastonmuutoksen kulttuurisiin ja sosiaalisiin seurauksiin pohjoisissa poronhoitajayhteisöissä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat myös ilmastonmuutoksen vaikutukset subarktisiin maaperän ekosysteemeihin ja ekosysteemipalveluihin, sekä perinteisen ja paikallisen ekologisen tiedon rooli maankäytön suunnittelussa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. 

ResearchGate 
ORCID

+358 40 484 4170

Nuccio Mazzullo väitteli tohtoriksi Manchesterin yliopistossa sosiaaliantropologiasta. Hän tutki väitöskirjassaan Koillis-Lapin saamelaisten käsityksiä maisemasta ja tilasta. Hän on tehnyt kenttätyötä erityisesti saamelaisten poronhoitajien keskuudessa. Yleisemmin käsitys maisemasta, paikasta ja liikkuvuudesta ovat keskeisellä sijalla hänen tutkimustyössään. Tällä hetkellä hän on mukana Lappari -elinkeino -hankkeessa, jossa tutkimus keskittyy paikallisyhteisön kehittämiseen paikalliseen pohjoissuomenkarjaan eli lapinlehmä-rotuun perustuvien perinteisten elinkeinojen avulla.

Kotisivu
+358 40 484 4295

Ilona Mettiäinen tutkii tiedon käyttöä ja yhteistoiminnallista tuottamista ilmastonmuutokseen liittyvässä yhteiskunnallisessa ja liiketoiminnallisessa päätöksenteossa arktisella alueella. Tähän teemaan eli ilmastonmuutoksen tolkullistamiseen liittyen hän on tutkinut alueellisia ilmastostrategioita, ilmastopalveluja sekä etenkin ilmastonmuokkausta. Mettiäisen tutkimustyö on moni- ja yhteistieteistä, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia yhdistävää. Hänen muita asiantuntemusalojaan ovat kestävä arktinen matkailu, osallistava suunnittelu ja muotoilu sekä arktisen alueen aluekehitys. Mettiäisellä on myös laajaa kokemusta tiedeviestinnästä, ml. yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen visualisoinnista taiteen keinoin. Hän työskentelee Arktisessa keskuksessa sekä Arktisen globaalimuutoksen että Arktisen hallinnan tutkimusryhmissä.

Kotisivu

Eero Myrsky tutkii kasviyhdyskuntien pitkäaikaismuutoksia ja häiriöiden jälkeistä elpymistä subarktisissa ekosysteemeissä. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on kasviyhdyskuntien ekologia pohjoisilla ja vuoristoisilla alueilla: miten nuo yhdyskunnat kehittyvät, kukoistavat ja vaikuttavat kylmien seutujen ekosysteemien eri prosesseihin. Hän työskentelee tällä hetkellä Arktisen keskuksen HISTECO-tutkimushankkeessa ja tekee väitösopintojaan Helsingin yliopistossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt pitkään kenttätöissä eri puolilla Fennoskandiaa ja myös Grönlannissa.

Kotisivu

Sirpa Rasmus on perehtynyt ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksiin sekä lumen ja jään geofysiikkaan. Hänen lähestymistapansa on monitieteinen, ja hän on kiinnostunut elottoman ja elollisen luonnon, sääjaksojen ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksesta. Tällä hetkellä hän tutkii poronhoidon muuttuvaa ympäristöä Skandinaviassa. Hänellä on hyvät yhteydet useisiin paikallisiin porotalousyhteisöihin sekä alueellisiin ja valtakunnallisiin porotalouden hallinnon toimijoihin. Hän tutkii muuttuvaa maankäyttöä ja ilmastoa suhteessa suomalaiseen porotalouteen Charter-, Climini- and Aross -hankkeissa.

+358-40-4844358
Kotisivu

Taru Rikkonen toimii tutkijana Luke:n koordinoimassa Horisonttirahoitteisessa ArcticHubs-hankkeessa. Hänellä on maisterin tutkinto Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköltä, missä hän keskittyi erityisesti pohjoiseen ympäristöön ja luonnontieteisiin. Taru jatkaa osaltaan sitä, mihin Arktisen keskuksen työssä jäi: eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista muuttuvassa ympäristössä arktisella alueella.

Osmo Rätillä on pitkä tutkimustausta pohjoisessa ja arktisessa ekologiassa. Viime vuosina hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet eri näkökulmat metsäkanalintujen kannanvaihteluiden ekologiaan. Erityisesti hän on tutkinut loisten ja sairauksien vaikutusta kantojen vaihteluun. Tutkimuksen painopisteinä ovat populaatioekologia, syyt metsäkanalintujen kannanvaihteluihin, metsäkanalintukantojen kestävä metsästysverotus, loisen, väli-isännän ja isännän väliset vuorovaikutukset (veriloiset, mäkärät, metsäkanalinnut), metsäkanalintujen elinympäristöjen fragmentaatio ja populaatiogenetiikka, lintujen virusten epidemiologia.

Kotisivu
+358 400 138 804

Jarmo Saarikivi on taustaltaan biologi (ekologia, eläintiede). Hän on perehtynyt kaupunkiekologiaan ja tutkinut ja opettanut sitä Helsingin yliopistossa viimeiset 15 vuotta. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on kaupunkiluonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, ja siihen vaikuttavat tekijät. Jarmo Saarikivi tutkinut mm. golfkenttiä, täyttömäkiä, pienvesiä ja kaupunkimetsiä. Eliöistä mielenkiinnon kohteina ovat matelijat ja sammakkoeläimet, hyönteiset, linnut ja kasvit. Tämänhetkisessä tutkimushankkeessa on tarkoitus muodostaa kokonaiskuva Suomen kaupunkiluonnon tilasta ja kehityksestä.  

Päivi Soppelan tausta on biologiassa ja eläintieteessä (ekofysiologia). Hän on Oulun yliopiston sopeutumisbiologian dosentti. Hänen tutkimushankkeensa käsittelevät eläinten, ihmisten ja elinkeinojen sopeutumista arktisiin olosuhteisiin ja globaaleihin muutoksiin, mukaan lukien ilmastonmuutos. Hankkeet ovat monitieteisiä, ja niihin osallistuu paikallisia ihmisiä ja toimijoita. Hänen tutkimustyönsä liittyy porojen ja paikallisten nauta- ja hevosrotujen sopeuttamiseen arktiseen ympäristöön sekä näiden lajien ja niiden toimeentulon sietokykyyn. Päivi Soppelalla on pitkäaikainen kokemus arktisten aiheiden, erityisesti poronhoidon ja porobiologian, tutkimuksesta, opettamisesta ja ohjauksesta.

Kotisivu
+358 400 138 805

Sari Stark on kasvi- ja maaperäekologi, jolla on yli 20 vuoden kokemus pohjoisen boreaalisten metsien, subarktisten hieskoivujen ja tundraekosysteemien tutkimuksesta. Hän on vetänyt tutkimusprojekteja, joissa on selvitelty maaperän mikrobien reagointia ilmastonmuutokseen, ja sitä miten ne vuorostaan muuttavat kasvillisuutta ja kasveja syöviä eläimiä. Viime aikoina Sari Stark on laajentanut tutkimuskohteitaan historialliseen ekologiaan ja menneisyyden maankäytön vaikutuksiin nykyisiin ekosysteemiprosesseihin.

Kotisivu
+358 40 484 4254

Sirke Piirainen tutkii, mitkä ilmastonmuutokseen ja maankäyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat lintulajien lisääntymispopulaatioihin ja uhanalaistumisen vaaraan. Hän yrittää myös ennustaa, mitkä tällä hetkellä tavalliset lajit saattavat vaarantua tulevaisuudessa, ja selvittää, millä toimenpiteillä näiden lajien suojelua voitaisiin parantaa.

Kotisivu
+358 40 484 4357

Maria Väisänen on maaekologi, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat kasvien ja maaperän vuorovaikutus ja sen kytkeytyminen biogeokemiallisiin prosesseihin. Hän tutkii, miten ympäristön tilanne ja ilmastonmuutos muovaavat ja ohjaavat tätä vuorovaikutusta paikallisella tasolla. Hänen tutkimusintressinsä painottuvat maaperän mikrobitoimintaan ja maaperäkemiaan sekä kasviekofysiologiaan ja ekosysteemitason kasvihuonekaasujen tasapainoon. Hän on tutkinut näitä vuorovaikutuksia jo yli vuosikymmenen ajan tundraekosysteemeissä Pohjois-Norjassa, Ruotsissa ja Alaskassa sekä viime aikoina Suomessa boreaalisissa ekosysteemeissä. Hän on yksi Herbivory -verkoston maaperätyöryhmän vetäjistä.

Lisätietoa:
ResearchGate  
ORCID