Tätä tutkimme

Tutkimus Arktisessa keskuksessa

Tutkimuksessa yhdistyvät ihmis-, yhteiskunta-, oikeus- ja luonnontieteiden lähestymistavat. Tutkimusta tehdään neljässä tutkimusohjelmassa:

Kaikessa tutkimuksessa keskeistä on läheinen yhteistyö alueella asuvien ihmisten kanssa. Monissa tutkimushankkeissa uutta tietoa tuotetaan osallistavin menetelmin yhteistyössä alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa paikallistuntemus huomioiden.

Esimerkkejä ajankohtaisista tutkimusteemoista

Pohjoisten ekosysteemien tila

Tutkimuksen kohteena ovat ilmaston lämpenemisen ja ihmisen toiminnan vaikutukset arktiseen luontoon. Ekosysteemien tilan ja muutosten tutkimuksessa yhdistyy eri tieteenalojen kuten kasviekologian, maaperän mikrobiologian ja ympäristöhistorian asiantuntemus, ¬unohtamatta paikallisten ihmisten tietoa.

Pohjoisten elinkeinojen sopeutuminen

Arktisen alueen ihmisten, paikallisyhteisöjen ja elinkeinojen sopeutumista muutoksiin tutkitaan osallistavin menetelmin. Tietoa tuotetaan yhdessä esimerkiksi poronhoitajien, kalastajien ja lapinlehmän kasvattajien kanssa.

Kryosfääri

Kryosfäärin, eli jäätiköiden, lumipeitteen ja ikiroudan tutkimuksen tärkeys korostuu, sillä ilmasto muuttuu nopeasti ja jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintoja. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat jäätiköiden tietokonemallinnuksesta lumikuoppamittauksiin. Lumitutkimuksessa hyödynnetään myös kansalaishavaintoja.

Arktisen alueen valtarakenteet

Tutkimuskohteena ovat yhteistyön, vakauden ja rauhan edellytykset ja globaalin voimatasapainon muutosten vaikutukset arktisen alueen politiikassa ja taloudessa. Alueellisten ja globaalien muutosvoimien analyysi auttaa ennakoimaan arktisen politiikan mahdollisia kehityskulkuja tulevaisuudessa.

Ihmisten ja eläinten suhteet

Ihmisen olemassaolo arktisella alueella on perustunut ihmisten ja eläinten väliseen suhteeseen, olipa kyse niin ravinnosta, vaatetuksesta, liikkumisesta kuin asumisesta. Ihmisen, eläinten ja ympäristön välisten suhteiden tarkastelu onkin keskeistä, jotta voimme ymmärtää elämää arktisella alueella.

Hyvinvointi pohjoisessa

Arktisen alueen ihmiset rakentavat elämäänsä monin tavoin ja heillä on erilaisia hyvän elämän rakennuspalikoita. Antropologinen tutkimus osoittaa hyvinvoinnin olevan monitahoinen käsite, jonka voi käsittää eri tavoin kulttuurisesti, kollektiivisesti ja yksilöllisesti.

Arktisen teollisuuden kulttuuriset vaikutukset

Arktisen alueen teollistuminen jatkaa kasvuaan muun muassa vihreän siirtymän myötä. Antropologinen tutkimus tarkastelee tämän vaikutuksia arktisten elinkeinojen ja kulttuurien näkökulmasta, tuottaen tärkeää tietoa myös ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin.

Planetaarinen lähestymistapa

Arktisen politiikan planetaarinen lähestymistapa problematisoi nykyisiä valtiokeskeisiä, ihmiskeskeisiä ja utilitaristisia lähestymistapoja luontoon. Tämä vaihtoehtoinen näkökulma ottaa arktisen politiikan ja hallinnan analyysissa huomioon myös muiden kuin ihmisten, kuten eläinten, kasvien, valtamerten ja jokien tarpeet ja edut.

Arktinen geopolitiikka

Tutkimus kohdistuu arktisen alueen muutokseen ja geopoliittisiin ulottuvuuksiin, jotka vaikuttavat sekä kovan että pehmeän turvallisuuden näkökohtiin arktisella alueella.

Resilienssi, politiikka ja valta

Maailmanlaajuiset epävarmuustekijät tuovat politiikkaan ja tutkimukseen yhä useammin vaatimuksia yksilöiden ja yhteisöjen kestävyydestä eli resilienssistä. Sitä lisäämällä yksilöiden ja yhteisöjen sanotaan olevan valmiimpia selviytymään ennakoimattomissa ja olosuhteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten resilienssi jäsentää yhteiskuntaa ja millaisia valta-asemia tällaisissa resilienssivaateissa on.

Arktisen alueen ympäristön hallinnointi

Tutkimuksen kohteena on arktisen alueen ympäristöön liittyvä hallinnointi eri näkökulmista kuten ilmastonmuutos, ilmasto-oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet ja ilmasto-oikeus. Kohteena ovat myös biologiseen monimuotoisuuteen ja merioikeuteen liittyvät lainsäädännölliset puitteet.

Alkuperäiskansojen oikeudet

Arktisen alueen alkuperäiskansoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä tarkastellaan muun muassa ihmisoikeuslainsäädännön soveltamisen näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan alkuperäiskansojen roolia aktiivisina osallistujina alueen hallinnon rakentumisessa.

Vihreä siirtymä

Maankäytön vaikutuksia arktisella alueella tutkitaan muun muassa kaivostoiminnan, tuulivoiman, perinteisten elinkeinojen, alkuperäiskansojen sekä lasten ja nuorten näkökulmasta. Huomio kiinnittyy talouden vihreän siirtymän lainmukaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, kestävyyteen ja osallistavuuteen.

Esimerkkejä hankkeista

REBOUND: Uudet rajat kohti resilienttiä ja oikeudenmukaista yhteistä arktista tulevaisuutta

REBOUND-hankkeella vastataan ilmastonmuutoksesta, biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä ja niihin liittyvistä maankäytön muutoksista johtuviin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

REBOUND esittää, että oikeudenmukaisen vihreän siirtymän onnistumiseen tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä "oikeudenmukaisuus" tarkoittaa eri toimijoiden näkökulmasta: miten riskit, hyödyt ja haitat jakautuvat ja miten ne huomioidaan suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Hankkeen kotisivut >>

Ilmastovastuullisuus 2035

Ilmastovastuun normi monenkeskisen yhteistyön kivijalaksi? - hanke rakentaa kansainvälisen politiikan teoriaa, joka nostaa ilmastovastuullisuuden normin keskiöön. Se hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen backcasting-lähestymistapaa ja tutkii arktisen tapaustutkimuksen avulla millaiset kehityskulut voisivat realistisesti nostaa ilmastovastuullisuuden keskeisimmäksi kansainvälistä yhteisöä rakentavaksi normiksi vuoteen 2035 mennessä.

Hankkeen kotisivu.

Ihmisen ja luonnon välinen suhde Perämerellä: Post-antroposeeniset vesisuhteet

Ihmisen ja luonnon erottaminen toisistaan on perussyy globaaliin ekologiseen kriisiin. Arktista tutkimusta hallitsee erityinen ihmis- ja valtiokeskeisyyden sekä hallittavuuden "hydrohegemonia". Kriittinen vesisuhteiden tutkimus kyseenalaistaa tämän käsityksen.

Hankkeessa kehitetään vaihtoehtoista ihmisen ja luonnon väliseen monimuotoiseen vuorovaikutukseen keskittyvää tutkimusta. Perämeri tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkia ihmisen ja luonnon välistä monimutkaista vuorovaikutusta subarktisessa kontekstissa.

Tutkimuksen kohteena on Perämeren alueen rikas mereen, jokiin ja saariin liittyvä historia ja nykyisyys, monipuolinen valtiorajat ylittävä vuorovaikutus, veden ja jään monet merkitykset, monitasoinen hallinta ja muutokset ympäristössä. Hankkeessa tehdään monitieteistä, kvalitatiivista tutkimusta, jossa kerätään monipaikkaista aineistoa etnografisten tapaustutkimusten avulla ja jota analysoidaan Grounded theory -pohjaisella tilanneanalyysillä.

Hanketta johtaa tutkimusprofessori Monica Tennberg.

Hankkeen kotisivu.

Charter-hanke tukee Arktisten yhteisöjen sopeutumista ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden muutoksiin

Hankkeessa tuotetaan aineistoja ja työkaluja ilmaston ja maanpeitteen muutosten ymmärtämiseen. Se pyrkii myös rakentamaan poliittisia strategioita ja polkuja tulevaan huomioiden alueellisesti tärkeät elinkeinot.

Työ pohjautuu osin luonnontieteellisille havainnoille ja mallinnukselle, mutta tietoa tuotetaan myös yhdessä paikallisyhteisöjen edustajien kesken, osallistavia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Millaisia vaihtoehtoja arktiselle politiikalle ja päätöksenteolle onkin, huomioon on otettava muuttuva ilmasto ja paikallisten elinkeinojen ja yhteisöjen tieto, tarpeet ja toimintamahdollisuudet.

Hankkeen kotisivut >>

Wire: Fluid realities of the wild

Tutkimus uudistaa käsityksiä ihmisten ja eläinten välisistä suhteista. Hankkeessa tutkitaan eläinten kesyyden, villiyden ja hybridisyyden ymmärtämisen moninaisuutta Pohjois-Suomen ja Venäjän paikallisyhteisöissä.

Projektiryhmä arvioi tutkimuksessa uudelleen ihmisten ja eläinten välisten suhteiden kestävyyttä etnografian (antropologia), menneisyyden ihmisten ja eläinten välisten kumppanuuksien analyysin (historia), geenien ilmentymisen (genetiikka), ja normien vertailun (oikeustiede) avulla.

Tutkijoiden lähestymistavan mukaan se, ”mikä on eläin”, ei ole staattinen käsite vaan näkökulmasta riippuvainen. Osallistava tutkimusote yhdistää eri perspektiivit ja uudistaa ihmisten ja eläinten välisten suhteiden kestävyyden teoreettista tutkimuskenttää, edistää perspektivismin teoriaa osana monitieteistä tutkimusta, ja lisää yhteiskunnallista tietoisuutta eläinten villiyden ja kesyyden ymmärtämisen tapojen monimuotoisuudesta.

Uusimmat julkaisut