Tätä tutkimme

Monitieteistä tutkimusta

Arktisen keskuksen monitieteinen tutkimus keskittyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Kansainvälistä tutkimusta tehdään pohjoisen pallonpuoliskon arktisella, subarktisella ja boreaalisella vyöhykkeellä.

Tutkimustoiminnassa rakennetaan luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen uusia monitieteisiä ja tieteiden välisiä käytäntöjä.

Oikeustieteellistä vähemmistöjen ja pohjoisten alueiden tutkimusta tehdään omassa yksikössä, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa. Arktinen keskus tarjoaa myös ympäristövaikutusten arviointipalvelua ja luontoselvitysten tekoa.

Tutkijoita ja asiantuntijoita useilta eri aloilta

Arktisessa keskuksessa työskentelee noin 70 tutkijaa ja asiantuntijaa.

Kansainvälisyys

Arktinen keskus on aktiivisesti mukana kansainvälisissä tutkimusverkostoissa, sekä jäsenenä Euroopean Polar Board:ssa, joka on riippumaton järjestö, jonka jäseninä on kansallisten polaariohjelmien tai tutkimuslaitosten johtajia seitsämästätoista Euroopan maasta.

Arktinen opintokokonaisuus - Arctic Studies Program

Koulutus liittyy kaikkeen toimintaan, Arktinen keskus tarjoaa vuoden mittaista Arctic Studies -opintokokonaisuutta ja on mukana University of Arctic:in toiminnnassa.

Tutkimusteemat

Tutkimusryhmiä johtavat tutkimusprofessorit, ryhmien välinen yhteistyö on kuitenkin vilkasta.

Globaalimuutoksen tutkimusryhmän työ painottuu luonnontieteisiin, mutta tärkeää on tarkastella myös sitä, miten ympäristömuutokset vaikuttavat ihmisyhteisöihin. Yksi tutkimuskohteista on pohjoisten yhteisöjen resilienssi ja sopeutuminen muuttuvaan ympäristöön.

Pohjoisen poliittisen talouden tutkimusryhmä tuottaa yhteiskuntatieteellistä, kriittistä tietoa arktisen alueen ilmastollisten, ympäristöllisten ja sosio-ekonomisten muutoksien ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten sekä niihin sopeutumisen kysymyksistä.

Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti tutkii oikeustieteellisiä kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä sopimuksia ja säännöksiä, ympäristövaikutusten arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta.

Arktisen antropologian ryhmässä tutkitaan muun muassa miten ympäristönmuutokset vaikuttavat ihmisyhteisöihin, miten ihmiset käsittävät itsensä ja miten tieto vaikuttaa päätöksiin elämässä.

Arktisen hallinnan tutkimusryhmän tavoitteena on tehdä arktisen alueen hallinta läpinäkyvämmäksi, sekä tarjota päätöksentekijöille, tutkijoille ja muille toimijoille kokonaisvaltaisempaa tietopohjaa, jotta he voisivat tehdä valistuneempia ja vastuullisempia päätöksiä.

Esimerkkejä hankkeista

Ilmastovastuullisuus 2035

Ilmastovastuun normi monenkeskisen yhteistyön kivijalaksi? - hanke rakentaa kansainvälisen politiikan teoriaa, joka nostaa ilmastovastuullisuuden normin keskiöön. Se hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen backcasting-lähestymistapaa ja tutkii arktisen tapaustutkimuksen avulla millaiset kehityskulut voisivat realistisesti nostaa ilmastovastuullisuuden keskeisimmäksi kansainvälistä yhteisöä rakentavaksi normiksi vuoteen 2035 mennessä.

Hankkeen kotisivu.

Ihmisen ja luonnon välinen suhde Perämerellä: Post-antroposeeniset vesisuhteet

Ihmisen ja luonnon erottaminen toisistaan on perussyy globaaliin ekologiseen kriisiin. Arktista tutkimusta hallitsee erityinen ihmis- ja valtiokeskeisyyden sekä hallittavuuden "hydrohegemonia". Kriittinen vesisuhteiden tutkimus kyseenalaistaa tämän käsityksen.

Hankkeessa kehitetään vaihtoehtoista ihmisen ja luonnon väliseen monimuotoiseen vuorovaikutukseen keskittyvää tutkimusta. Perämeri tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkia ihmisen ja luonnon välistä monimutkaista vuorovaikutusta subarktisessa kontekstissa.

Tutkimuksen kohteena on Perämeren alueen rikas mereen, jokiin ja saariin liittyvä historia ja nykyisyys, monipuolinen valtiorajat ylittävä vuorovaikutus, veden ja jään monet merkitykset, monitasoinen hallinta ja muutokset ympäristössä. Hankkeessa tehdään monitieteistä, kvalitatiivista tutkimusta, jossa kerätään monipaikkaista aineistoa etnografisten tapaustutkimusten avulla ja jota analysoidaan Grounded theory -pohjaisella tilanneanalyysillä.

Hanketta johtaa tutkimusprofessori Monica Tennberg.

JustNorth – Kohti oikeudenmukaisia, eettisiä ja kestäviä Arktisia yhteisöjä, ympäristöjä ja talousjärjestelmiä

Miten Arktisen alueen ihmiset kokevat erilaiset taloudelliset kehittämishankkeet? Mitataanko kaikki aina pelkän kannattavuuden ja helpon toteutettavuuden kannalta? Millaisia perustavanlaatuisia ongelmia meillä Lapissa liittyy maankäyttöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja toisaalta perinteisten elinkeinojen säilymiseen?

JustNorth-hankeessa tutkitaan Arktisen alueen taloudellista kehitystä ja lähestytään sitä koskevaa hallintoa ja osallistamista oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden näkökulmista. Lapin yliopiston yliopistotutkija Tanja Joona johtaa yhtä hankkeen työkokonaisuuksista, joka käsittelee tuulivoimaan, poronhoitoon, kalastukseen, kaivostoimintaan ja infrastruktuurihankkeisiin, kuten mahdolliseen Jäämeren rataan liittyviä kysymyksiä.

Hankkeen kotisivut >>

Charter-hanke tukee Arktisten yhteisöjen sopeutumista ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden muutoksiin

Hankkeessa tuotetaan aineistoja ja työkaluja ilmaston ja maanpeitteen muutosten ymmärtämiseen. Se pyrkii myös rakentamaan poliittisia strategioita ja polkuja tulevaan huomioiden alueellisesti tärkeät elinkeinot.

Työ pohjautuu osin luonnontieteellisille havainnoille ja mallinnukselle, mutta tietoa tuotetaan myös yhdessä paikallisyhteisöjen edustajien kesken, osallistavia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Millaisia vaihtoehtoja arktiselle politiikalle ja päätöksenteolle onkin, huomioon on otettava muuttuva ilmasto ja paikallisten elinkeinojen ja yhteisöjen tieto, tarpeet ja toimintamahdollisuudet.

Hankkeen kotisivut >>

Wire: Fluid realities of the wild

Tutkimus uudistaa käsityksiä ihmisten ja eläinten välisistä suhteista. Hankkeessa tutkitaan eläinten kesyyden, villiyden ja hybridisyyden ymmärtämisen moninaisuutta Pohjois-Suomen ja Venäjän paikallisyhteisöissä.

Projektiryhmä arvioi tutkimuksessa uudelleen ihmisten ja eläinten välisten suhteiden kestävyyttä etnografian (antropologia), menneisyyden ihmisten ja eläinten välisten kumppanuuksien analyysin (historia), geenien ilmentymisen (genetiikka), ja normien vertailun (oikeustiede) avulla.

Tutkijoiden lähestymistavan mukaan se, ”mikä on eläin”, ei ole staattinen käsite vaan näkökulmasta riippuvainen. Osallistava tutkimusote yhdistää eri perspektiivit ja uudistaa ihmisten ja eläinten välisten suhteiden kestävyyden teoreettista tutkimuskenttää, edistää perspektivismin teoriaa osana monitieteistä tutkimusta, ja lisää yhteiskunnallista tietoisuutta eläinten villiyden ja kesyyden ymmärtämisen tapojen monimuotoisuudesta.

Uusimpia julkaisuita