globaalimuutos

Globaalimuutoksen tutkimusohjelma pohjautuu luonnontieteisiin tuomalla yhteen asiantuntijoita eri tieteenaloilta, kuten biologiasta, luonnonmaantieteestä, jäätutkimuksesta, geofysiikasta ja ekologiasta, unohtamatta sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa.

Tutkimusalue kattaa lähes koko maapallon Alaskasta Grönlantiin, Kanadan arktisiin alueisiin, Koillis-Venäjään, Kiinaan, Mongoliaan ja pohjoiseen Fennoskandiaan.

Tutkimusryhmä on kehittänyt yhdessä arktisten yhteisöjen kanssa muutoksiin sopeutumisen strategioita ja etsinyt tulevaisuuden polkuja arktisissa oloissa kriittisen tärkeille elinkeinoille, kuten poronhoidolle.

Pitkäjänteinen toiminta Suomessa paikallisyhteisöjen kanssa on tuonut erityisaseman tiedon yhteistuottajana. Ryhmä on myös kysytty kumppani useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa, joissa tarvitaan tätä asiantuntemusta.

Tutkimusohjelman vetäjinä toimivat yliopistotutkijat Sirpa Rasmus ja Osmo Rätti.
Tutkimusohjelman jäsenet.

Mitkä ovat olleet arktisten yhteisöjen ja ekosysteemien keinot reagoida ilmastoa, ympäristöä, eliökuntaa, ihmisten luomaa ympäristöä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä muokkaaviin tekijöihin? Tutkimme näitä keskinäisiä vuorovaikutussuhteita aikajänteellä, joka vaihtelee vuosikymmenistä vuosisatoihin ja yhdistää ekologista tutkimusta, vuosirenkaisiin ja siitepölyihin liittyvää tutkimusta ja historiallisia selvityksiä.

Tutkimusryhmä tuottaa ympäristövaikutusten arviointeja ja luontoinventaaripalveluita. Pohjoisen luonnon tilaa ja muutoksia koskevan tiedon analysoiminen ja julkaiseminen hyödyttää maankäytön suunnittelua eri tasoilla ja auttaa nopeiden muutosten pitkäaikaisseurantaa.

Millainen on ollut luonnon ja arktisten sosiaalis-ekologisten järjestelmien sopeutuminen ja resilienssi niin menneisiin kuin nykyisiin muutoksiin ja millaista vuorovaikutusta tähän on liittynyt? Pohjoisten luontoperustaisten elinkeinojen parissa toimivien hankkeiden on tärkeää ymmärtää vuorovaikutuksen mekanismeja sosio-ekologisissa järjestelmissä, sekä hahmottaa paikallisväestön ja alkuperäiskansojen suoraa osallistumista ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvää tietämystä.

Tutkijat toimivat yhdessä pohjoisten yhteisöjen ja elinkeinojen kanssa. Ryhmä on mukana kansainvälisissä huippututkimusprojekteissa, mutta myös hankkeissa, jotka tukevat paikallisten elinkeinojen kuten luontomatkailun, porotalouden ja karjanhoidon sopeutumista ja kestävyyttä muutoksissa. Tutkimus antaa tällä tavoin käytännön tukea paikallisille elinkeinoille ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja tarjoaa tietoa päätöksentekijöille niin alueellisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Kryosfääritutkimuksen tavoitteena on muun muassa tutkia auringon säteilyvaikutuksen muokkaamisen (solar geoengineering) vaikutuksia maapallon ilmastojärjestelmään ja jäätiköiden romahtamisten mahdollisia seurauksia kuten nopeaa merenpinnan nousua. Tutkimuskohteina on myös lumen ja ikiroudan dynamiikka. Kaikessa työssä painotetaan paikallisyhteisöjen osallistumisen tärkeyttä.

Sekä poliittisten järjestelmien että ilmastojärjestelmän hitaus ja epävakaus korostavat tarvetta tutkia ja pilotoida ilmastonkorjausmenetelmiä yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa. Tutkimusryhmä etsii osaltaan uusia ratkaisuja jäätiköiden säilyttämiseen ja muuhun ilmastonmuokkaukseen yhdistämällä luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä.