(Strix nebulosa)
Lapinpöllön esiintymisalue on holarktinen eli lajia esiintyy sekä Euraasiassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa on arvioitu pesivän noin 600 lapinpöllöparia. Lapinpöllö on erikoistunut myyrien pyyntiin, joten lajin kannanvaihtelu seuraa myyräkantojen vaihtelua. Lapinpöllö on suuri ja pystyy rikkomaan jopa aikuisen miehen painon kantavan lumihangen syöksyessään myyrän kimppuun.
Pöllöillä naaras on useimmiten koirasta kookkaampi. Lapinpöllökoiras painaa yleensä alle kilon ja naaras jopa kaksi kiloa. Lapinpöllön huhuilu kantaa vain muutamien satojen metrien päähän. Laji pesii yleensä vanhoissa petolintujen pesissä, mutta pökkelöpesinnätkin ovat verrattain yleisiä. Silloin tällöin pöllö hyväksyy pesäpaikakseen myös tekopesälaatikon. Lapinpöllön pesälle sattuvan on syytä olla varuillaan, sillä laji puolustaa pesäänsä aggressiivisesti. Pääosa pohjoismaiden aikuisista lapinpöllöistä on paikallisia, mutta nuoret yksilöt vaeltavat enemmän myyrien perässä. Pisimmät siirtymät ovat suomalaisten rengastusaineistojen perusteella olleet yli 900 kilometrin mittaisia. Joskus lapinpöllöjä voi esiintyä runsaasti esimerkiksi tienvieruspelloilla, jolloin ne ovat erityisen herkkiä liikennekuolemille. Lapinpöllön ikäennätys suomalaisen rengastusaineiston mukaan on 16 vuotta.
Teksti: Jukka Jokimäki & Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki
Lue lisää lapinpöllöstä:
Lentävä Arktis -etusivulle.