Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK

Uutisia
 
Paloma-hanke_Mikko Jokinen_Luke.jpg
Porot pyrkivät joskus liiankin lähelle asutusta. Kuva: Mikko Jokinen, Luke

Poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisiä ongelmatilanteita on mahdollista ennaltaehkäistä

19.11.2020 9:25

Poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden hallitseminen onnistuu, jos kiistojen keskeiset osapuolet sekä paliskunnat saadaan tekemään yhteistyötä keskenään. PALOMA-hankkeessa Kuusamon alueella toteutettu Porovahti-palvelu on hyvä työkalu, jonka käytön jatkamisella paikallisesti voitaisiin myös vähentää konflikteja.

PALOMA-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Arktisesta keskuksesta hankkeeseen osallistuivat tutkijat Sirpa Rasmus ja Mia Landauer

– Poroihin suhtautuminen vaihtelee kovasti. Kuusamossa osa asukkaista reagoi pihaporoihin hyvin kielteisesti, osa neutraalisti, ja joillekin mökkiläisille poro on eksoottinen lisä. Jännitteet johtuvat osaltaan selvistä haitoista ja vahingoista, joita porot viljelysmailla ja pihoissa aiheuttavat, pohtii PALOMA-hanketta johtanut tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Lukesta.

Porovahdista pidettiin

Kesällä 2019 PALOMAssa kerättiin Porovahti-puhelinpalvelun ja nettilomakkeen avulla tietoja porokohtaamisista. Asukkailla oli mahdollisuus ilmoittaa palveluun väärässä paikassa, kuten pihoissa ja pelloilla, olevista poroista. Ongelmasta ilmoittaneet yhteydenotot dokumentoitiin ja välitettiin paliskuntiin. Paliskunnat puolestaan raportoivat takaisin porovahdille tehdyistä toimenpiteistä. 

Hankkeen aikana Porovahti-palveluun tuli noin 500 ilmoitusta. Näistä liki puolet koski poroja asuintalojen pihalla. Loput jakaantuivat melko tasan maanviljelysalueille ja loma-asutusalueille. 

– Porovahti koettiin neutraaliksi tiedon välittäjäksi. Sekä ilmoittajat että paliskunnat toivoivat palvelun jatkuvan Kuusamossa, kertoo Hiedanpää.

Uusien toimintatapojen luomiseksi perustettiin eri osapuolista koostuva paikallinen yhteistyöryhmä, joka pohti Porovahti-palvelun esiin nostamia ongelmia. Ryhmä tarjosi mahdollisuuden osapuolten tapaamisille, ratkaisukeskeiselle keskustelulle ja tiedottamiselle. Ryhmä piti tärkeänä, että toimintaa jatkettaisiin onnistuneen pidetyn kokeilun jälkeen. Oleellista olisi kuitenkin saada kaikki osapuolet sitoutumaan toimintaan. 

Lapin ELY-keskuksen rahoittama PALOMA keskittyi Kuusamoon ja porotalouden toimintaympäristöön.  Hankkeen kokemukset ovat kuitenkin sovellettavissa myös laajemmin elinkeinojen ja maankäyttömuotojen yhteiselon tukemiseen. 

Kaikki suositukset löytyvät PALOMAn loppuraportista: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110589369

 

Lisätietoja: 
PALOMA-hankkeen johtaja: Juha Hiedanpää, Luke, puh. 029 532 7801, juha.hiedanpaa@luke.fi
Porovahti-palvelu: Sirpa Rasmus, Lapin yliopiston Arktinen keskus, puh. 040 484 4358, sirpa.rasmus@ulapland.fi
Yhteistyöryhmä: Panu Kontio, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1293, panu.kontio@ymparisto.fi
Paikkatietoratkaisut: Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1474, kari.oinonen@ympäristo

PALOMA-hankkeen sivut
PALOMA-hankkeen tulosblogit

Loppuraportti: Poron paikka Kuusamossa: poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110589369