Euroopan unionissa valmistellaan seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034) ja kymmenettä tutkimuksen puiteohjelmaa. Euroopan polaaritutkimuksen yhteisö toivoo tähän yhteyteen kohdennettua, pitkän aikavälin rahoitusvälinettä turvaamaan Arktista ja Etelämannerta koskevan tutkimuksen rahoitusta.

European Polar Board (EPB) on lähestynyt asiassa komission puheenjohtaja Ursula von den Leyenia, kaikkia europarlamentaarikkoja ja useita muita tahoja. EPB:n mukaan polaaritutkimukseen suunnattu rahoitusinstrumentti varmistaa unionin pysymisen tutkimuksen eturintamassa, mikä samalla edistää kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja roolia polaarialueita koskevissa kysymyksissä. Kehitys arktisella alueella ja Etelämantereella vaikuttaa myös Euroopan ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen, talouteen, turvallisuuteen, kulttuuriin ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Verkoston mielestä Euroopan on ylläpidettävä ja vahvistettava johtoasemaansa polaaritutkimuksessa. Aiemmilla rahoituskausilla EU on rahoittanut useita arktiseen tutkimukseen liittyviä Horisontti -projekteja, joissa on ollut mukana myös Lapin yliopiston ja sen Arktisen keskuksen tutkijoita sekä lukuisia muita suomalaisia tahoja. Tällaisia projekteja ovat olleet esimerkiksi CHARTER, ArcticHubs, JustNorth, Arctic Passion ja Blue-Action. 

EU:n rahoittama napa-alueiden tutkimus on tuottanut elintärkeää tietoa, vaikuttanut unionin strategioihin ja ohjelmiin ja yhdistänyt eri maiden parhaita tutkijoita. Ilman kohdennettua rahoitusta Euroopan polaaritiede menettää vauhtiaan juuri, kun panokset saavuttavat huippunsa, vetoomuksessa todetaan.

EPB:ssä on edustettuna kaikkiaan 31 tutkimuslaitosta 22 Euroopan maasta. Suomalaisia jäseniä ovat Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Oulun yliopiston Thule -instituutti. Vetoomus on luettavissa kokonaisuudessaan EPB:n verkkosivulla.

Lisätiedot:

Johtaja Johanna Ikävalko, Arktinen keskus
johanna.ikavalko@ulapland.fi
+358 400 291066