Arktisen alueen ja Himalajan alueen yhteisistä haasteista keskusteltiin Katmandussa lähes sadan tutkijan ja asiantuntijan voimin. Kuva: Jitendra Raj Bajracharya/ICIMOD.
Lapin yliopiston Arktinen keskus on ollut keskeisessä roolissa käynnistämässä prosessia, jossa kahden ilmastonmuutoksen kannalta keskeisen alueen, arktisen alueen ja Himalajan alueen, tutkijat voivat ottaa oppia toisiltaan ja keskustella yhteisistä kysymyksistä.
Katmandussa, Nepalissa pidettiin 3.–9. syyskuuta 2025 järjestyksessä toinen arktista aluetta ja Himalajan aluetta yhdistävä tieteellinen konferenssi, Inter Polar Conference. Paikalla oli lähes sata osanottajaa, pääosin Himalajan alueen eri maista mutta myös monista arktisen alueen tutkimuslaitoksista. Konferenssin pääteemat liittyivät jää- ja lumipeitteen sulamisen vaikutuksiin paikallis- ja alkuperäisyhteisöihin, yhteisöjen resilienssiin ja riskeihin sekä kansainväliseen hallintoon, lakiin ja geopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.
Ensimmäinen Inter-Polar konferenssi pidettiin kaksi vuotta sitten.
Valmistelukomiteaa on vetänyt tutkimusprofessori Kamrul Hossain, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin johtaja. Katmandussa paikalla oli useita Arktisen keskuksen tutkijoita ja vierailevia tutkijoita, joilla on ollut keskeinen rooli konferenssin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Hossainin mukaan tapahtuma sujui hyvin ja odotusten mukaisesti.
– Täällä on ollut tärkeitä-puheenvuoroja ja keskusteluita. Mukana on ollut myös todella teräviä nuoria tutkijoita sekä arktiselta alueelta että Himalajan alueelta. Järjestimme myös osallistavia työpajoja, joissa pohdittiin tapoja jatkaa tätä prosessia, Hossain sanoo.
– Osallistuminen tähän prosessiin nyt paikan päällä on ollut minulle silmiä avaava kokemus. Arktisella alueella ja Himalajan alueella, ”kolmannella navalla”, on yllättävän paljon yhteisiä kysymyksiä ja niistä on tärkeä päästä keskustelemaan yhdessä. On perusteltua väittää, että voimme löytää myös yhteisiä ratkaisuja. Arktiselle keskukselle tämä on merkittävä kansainvälinen avaus, sanoo Arktisen keskuksen johtaja Johanna Ikävalko.
Konferenssin päätteeksi työpajoissa laadittiin yhteisiä käytännön suosituksia tutkimukseen, yhteisöjen tarvitsemiin ratkaisuihin ja poliittisen päätöksenteon tasolle.
Katmandussa sovittiin alustavasti, että tapahtumat saavat jatkoa. Hossainin mukaan seuraava konferenssi pidetään mahdollisesti vuonna 2027, ja Himalajan alueen maiden yhteinen tutkimuslaitos ICIMOD on valmis jälleen isännöimään tapahtumaa, kuten tähänkin asti. Sitä ennen ratkaistavana on muun muassa rahoituskysymyksiä.
– Kolmannen konferenssin sisällön on oltava yhä paremmin fokusoitua. Analysoimme nyt pidetyn tapahtuman kokemuksia ja pohdimme, millainen sisältö ja laajuus toimisi parhaiten jatkossa, Hossain sanoo.
Tapahtuman pääjärjestäjinä olivat Arktisen keskuksen ohella ICIMOD ja Ocean Policy Research Institute (OPRI) Japanista. Kumppaneina oli myös Arktisen yliopiston (UArctic) verkostoja.
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen puolesta tervetulosanat lausui johtaja Johanna Ikävalko. Kuva: Jitendra Raj Bajracharya/ICIMOD.
Tutkimusprofessori Kamrul Hossain veti tapahtuman valmistelukomiteaa ja lausui konferenssin päätössanat. Kuva: Markku Heikkilä.
Lisätiedot:
Tutkimusprofessori Kamrul Hossain
kamrul.hossain@ulapland.fi, 040 484 4281