Uutisia
 
Kaksi pientä tyttöä metsämaisemassa porojen luona vasanleikossa.
Kuva: Paliskuntain yhdistys.

Muutokseen sopeutuminen on elinehto - tuoretta tutkimustietoa Suomen, Ruotsin ja Norjan poronhoidosta

22.10.2024 13:53

Tuore tutkimusjulkaisu tuo esille porotalouden historiaa ja merkitystä sekä elinvoimaisen poronhoidon tarpeita Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Vuosina 2016–2021 oli käynnissä laaja pohjoismainen tutkimuksen huippuyksikkö ReiGN, (”Reindeer husbandry in a Globalizing North”), jossa tarkasteltiin monen tieteenalan voimin poronhoitoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hankkeen rahoittaja oli NordForsk. Vuonna 2022 julkaistiin tutkimuksen tuloksista kirja, joka antaa kattavan kuvan porotalouden tilasta eri pohjoismaissa. Kirja "Reindeer Husbandry and Global Environmental Change - pastoralism in Fennoscandia" on avoimesti saatavilla: https://doi.org/10.4324/9781003118565

Englanninkielisestä kirjasta on nyt koostettu yleistajuiset tiiviit raportit suomen, pohjoissaamen, norjan, ja ruotsin kielillä. Raportit antavat kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen kuvan vuosisatoja vanhan elinkeinon nykytilasta, vertaillen eri maita ja nostaen esiin myös poronhoidon yhteisiä tekijöitä, esimerkiksi poron, poronhoitajan ja laidunten välisen katkeamattoman yhteyden. Lukijalle avautuu konkreettisella tavalla, miten ilmastonmuutos ja porojen laidunmaiden jatkuva väheneminen sekä muut ulkoiset tekijät vaikuttavat porotalouteen ja millaisia haasteita niistä aiheutuu. 

Raportti on suunnattu poronhoitoalueen maankäyttäjille, viranomaisille ja päätöksentekijöille, joita luonnonvarojen hallinta, ilmasto- ja ympäristöasiat tai muut porotalouteen ja poronhoitoon liittyvät asiat koskevat. Tiivistelmä palvelee etenkin porotalouden sidosryhmiä, jotka kaipaavat nopeasti omaksuttavaa tietoa elinkeinon nykytilasta – ja myös poronhoidosta kiinnostuneita matkailijoita, opiskelijoita ja asukkaita.

ReiGN_poronhoito_erotuskuva_copyright_paliskuntain_yhdistys.jpg
Kuva: Paliskuntain yhdistys

Kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta (Suomesta Luonnonvarakeskuksesta, Lapin yliopiston Arktiselta keskukselta, Lapin ammattikorkeakoulusta, Oulun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoilta, Ilmatieteen laitokselta ja Suomen riistakeskuksesta). Suomenkielisen raportin käännöksen ovat tarkistaneet Sanna Hast (Paliskuntain yhdistys), Jouko Kumpula ja Antti Pekkarinen (Luonnonvarakeskus) sekä Sirpa Rasmus ja Minna Turunen (Lapin yliopiston Arktinen keskus).

Materiaali suomeksi: https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7783/8357
pohjoissaameksi: https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7644/8309
ruotsiksi: https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7348/7798
norjaksi: https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7409/7865 

Lisätietoja:

Sanna Hast, Paliskuntain yhdistys, p. 040 723 9966

Sirpa Rasmus, Arktinen keskus, Lapin yliopisto, p. 040 528 2585