Maapallon jää on kuvaannollisesti tulessa ja moni jäätikkö häviää vuosisadan loppuun mennessä. Yli 20 yliopistoa ja tutkimuslaitosta edustavat tutkijat kautta maailman ovat perustaneet jäätikkövastuun ohjelman (Glacier Stewardship Program) suojelemaan maapallon jäätiköitä, lieventämään niiden nopean sulamisen ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä varjelemaan biodiversiteettiä.
Jäätiköihin varastoituu 70 prosenttia maapallon makeasta vedestä ja maailman jäätiköt tuovat miljardeille ihmisille ruoka- ja vesiturvaa. Jää on ilmastokriisin etulinjassa. Ennusteiden mukaan edes kunnianhimoisimmat tavoitteet rajata ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen eivät suojaa puolta maapallon jäätiköistä katoamiselta vuosisadan loppuun mennessä.
Jään katoaminen aiheuttaa merenpinnan nousua, kuivuutta ja nälänhätää. Satojen miljoonien vuoristoalueiden asukkaiden elämä heikentyy jäätiköiden sulamisen myötä. Jäätiköt ovat myös maapallon suurimpia makean veden ekosysteemejä. Ne ylläpitävät ainutlaatuista biodiversiteettia, jossa kymmenet tuhannet mikrobiset lajit ovat uhanalaisia jäätiköiden katoamisen takia.
Globaali aloite planeettamme jäätiköiden suojelemiseksi
Jäätiköiden säilymisen kannalta on tärkeää vähentää hiilidioksipäästöjä. Jäiden ja niiden biodiversiteetin suojelemiseksi sekä vaikutusten lieventämiseksi alajuoksuilla on kuitenkin tehtävä enemmän. Sveitsiläisten tutkimuslaitosten EPFL ja EHTZ sekä itävaltalaisen Innsbruckin yliopiston aloittama jäätikkövastuun ohjelma (Glacier Stewardship Program) kehittää innovatiivisia ja tieteeseen perustavia strategioita, joiden tavoitteena on hidastaa jäätiköiden sulamista paikallisesti, vähentää jäätiköiden kohtaamia vaaroja ja säilyttää jäätiköiden mikrobinen biodiversiteetti.
Ohjelma liittyy YK:n julistamaan Jäätiköiden säilyttämisen kansainväliseen vuoteeni 2025 (2025 International Year of Glaciers’ Preservation) kanssa YK:n kryosfääritutkimuksen vuosikymmeneen (UN Decade of Action for Cryospheric Research) 2025–2034.
Kolme peruspilaria
Ohjelmalla on kolme pääpainopistettä, joiden avulla se puuttuu jäätiköiden katoamisen haasteisiin ja seurauksiin.
Ensinnäkin ohjelma kehittää paikallisella tasolla uusia teknisiä lähestymistapoja hidastamaan jään katoamista. Tekniikoita arvioidaan ja testataan järjestelmällisesti ja yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa.
Toiseksi ohjelma kehittää varhaisen varoituksen järjestelmiä parantamaan vuoristoalueilla asuvien yhteisöjen suojelua jäätiköihin liittyviltä vaaroilta.
Kolmanneksi ohjelma perustaa erityisen biopankin suojelemaan jäätiköiden mikrobeja tulevia sukupolvia varten sekä hyödyntämään mikrobien potentiaalia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä.
Tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta on ainoana Suomesta yksi Glacier Stewardship Programin tutkijoista.
– Vuoristojäätiköt ovat globaalin etelän alueilla erityisen tärkeitä kasteluveden lähteitä kesäisin. Ne aiheuttavat alueilla myös satunnaisia tuhoisia tulvia. Ajatus jäätiköiden aktiivisesta suojelemisesta perustuu viime vuonna kehittämiimme ideoihin napajäätiköiden säilyttämiseksi. Vaikka menetelmät ovat selkeästi pienimuotoisempia näillä vuoristoalueilla, niihin liittyy samanlaisia haasteita paikallisessa hyväksyttävyydessä, sekä mahdollisia ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Onnistuakseen molemmat edellyttävät inklusiivista päätöksentekoa ja paikallista tietoa, Moore sanoo.
Lisätietoja:
Arktinen keskus, Lapin yliopisto:
Tutkimusprofessori John Moore, john.moore@ulapland.fi, +358 40 019 4850
Glacier Stewardship Program -ohjelman tutkimuslaitokset:
EPFL, Sveitsi
CRBIP, Pasteur-instituutti, Pariisi Ranska
Aberystwythin yliopisto, Wales, Iso-Britannia
Huippuvuorten yliopistokeskus (UNIS), Norja
ETHZ, Sveitsi
WSL, Sveitsi
Innsbruckin yliopisto, Itävalta
Tibetan Plateaun tutkimusinstituutti (ITP), Kiinan tiedeakatemia (CAS), Kiina
Zürichin yliopisto, Sveitsi
Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE), Norja
Aarhusin yliopisto, Tanska
Intian teknillinen insituutti Indore
Grazin teknillinen yliopisto (TU Graz), Itävalta
Leedsin yliopisto, Iso-Britannia
Center for Climate Repair, Cambridgen yliopisto
Centre de recherche sur l’environnement alpin (CREALP), Sveitsi
Ljubljanan yliopisto, Slovenia
Natural History Museum (NHM), Lontoo, Iso-Britannia
Kiinan tiedeakatemia (CAS), Institute of Eco-Environment and Resources, Kiina
Arktinen keskus, Lapin yliopisto, Suomi
Grenoble Alpes yliopisto (UGA), Ranska
Fraunhofer Institute for Cell Therapy and Immunology, Branch Bioanalytics and Bioprocesses IZI-BB, Potsdam, Saksa
Laboratoire Chrono-environnement, CNRS UMR 6249, Marie et Louis Pasteurin yliopisto, Ranska
Stazione Zoologica Anton Dohrn, kansallinen biologian instituutti, Italia
Masarykin yliopisto, Kokeellisen biologian laitos, Tšekki
Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia
Intin teknillinen instituutti (IIT) Roorkee, Intia