Uutisia
 
IMG_8656_Jäätiköt_Arktinen keskus_550x367.png

Kansainvälinen jäätikkövastuun ohjelma reagoi jäätiköiden globaaliin häviämiseen

24.3.2025 15:03

Maapallon jää on kuvaannollisesti tulessa ja moni jäätikkö häviää vuosisadan loppuun mennessä. Yli 20 yliopistoa ja tutkimuslaitosta edustavat tutkijat kautta maailman ovat perustaneet jäätikkövastuun ohjelman (Glacier Stewardship Program) suojelemaan maapallon jäätiköitä, lieventämään niiden nopean sulamisen ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä varjelemaan biodiversiteettiä.

Jäätiköihin varastoituu 70 prosenttia maapallon makeasta vedestä ja maailman jäätiköt tuovat miljardeille ihmisille ruoka- ja vesiturvaa. Jää on ilmastokriisin etulinjassa. Ennusteiden mukaan edes kunnianhimoisimmat tavoitteet rajata ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen eivät suojaa puolta maapallon jäätiköistä katoamiselta vuosisadan loppuun mennessä.

Jään katoaminen aiheuttaa merenpinnan nousua, kuivuutta ja nälänhätää. Satojen miljoonien vuoristoalueiden asukkaiden elämä heikentyy jäätiköiden sulamisen myötä.  Jäätiköt ovat myös maapallon suurimpia makean veden ekosysteemejä. Ne ylläpitävät ainutlaatuista biodiversiteettia, jossa kymmenet tuhannet mikrobiset lajit ovat uhanalaisia jäätiköiden katoamisen takia.

Globaali aloite planeettamme jäätiköiden suojelemiseksi

Jäätiköiden säilymisen kannalta on tärkeää vähentää hiilidioksipäästöjä. Jäiden ja niiden biodiversiteetin suojelemiseksi sekä vaikutusten lieventämiseksi alajuoksuilla on kuitenkin tehtävä enemmän. Sveitsiläisten tutkimuslaitosten EPFL ja EHTZ sekä itävaltalaisen Innsbruckin yliopiston aloittama jäätikkövastuun ohjelma (Glacier Stewardship Program) kehittää innovatiivisia ja tieteeseen perustavia strategioita, joiden tavoitteena on hidastaa jäätiköiden sulamista paikallisesti, vähentää jäätiköiden kohtaamia vaaroja ja säilyttää jäätiköiden mikrobinen biodiversiteetti.

Ohjelma liittyy YK:n julistamaan Jäätiköiden säilyttämisen kansainväliseen vuoteeni 2025 (2025 International Year of Glaciers’ Preservation) kanssa YK:n kryosfääritutkimuksen vuosikymmeneen (UN Decade of Action for Cryospheric Research) 2025–2034.

Kolme peruspilaria

Ohjelmalla on kolme pääpainopistettä, joiden avulla se puuttuu jäätiköiden katoamisen haasteisiin ja seurauksiin.

Ensinnäkin ohjelma kehittää paikallisella tasolla uusia teknisiä lähestymistapoja hidastamaan jään katoamista. Tekniikoita arvioidaan ja testataan järjestelmällisesti ja yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa.

Toiseksi ohjelma kehittää varhaisen varoituksen järjestelmiä parantamaan vuoristoalueilla asuvien yhteisöjen suojelua jäätiköihin liittyviltä vaaroilta.

Kolmanneksi ohjelma perustaa erityisen biopankin suojelemaan jäätiköiden mikrobeja tulevia sukupolvia varten sekä hyödyntämään mikrobien potentiaalia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä.

Tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta on ainoana Suomesta yksi Glacier Stewardship Programin tutkijoista. 

– Vuoristojäätiköt ovat globaalin etelän alueilla erityisen tärkeitä kasteluveden lähteitä kesäisin. Ne aiheuttavat alueilla myös satunnaisia tuhoisia tulvia. Ajatus jäätiköiden aktiivisesta suojelemisesta perustuu viime vuonna kehittämiimme ideoihin napajäätiköiden säilyttämiseksi. Vaikka menetelmät ovat selkeästi pienimuotoisempia näillä vuoristoalueilla, niihin liittyy samanlaisia haasteita paikallisessa hyväksyttävyydessä, sekä mahdollisia ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Onnistuakseen molemmat edellyttävät inklusiivista päätöksentekoa ja paikallista tietoa, Moore sanoo.

Lisätietoja:

Arktinen keskus, Lapin yliopisto:
Tutkimusprofessori John Moore, john.moore@ulapland.fi, +358 40 019 4850 


Glacier Stewardship Program -ohjelman tutkimuslaitokset:

EPFL, Sveitsi 
CRBIP, Pasteur-instituutti, Pariisi Ranska 
Aberystwythin yliopisto, Wales, Iso-Britannia 
Huippuvuorten yliopistokeskus (UNIS), Norja
ETHZ, Sveitsi 
WSL, Sveitsi 
Innsbruckin yliopisto, Itävalta 
Tibetan Plateaun tutkimusinstituutti (ITP), Kiinan tiedeakatemia (CAS), Kiina 
Zürichin yliopisto, Sveitsi 
Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE), Norja
Aarhusin yliopisto, Tanska 
Intian teknillinen insituutti Indore 
Grazin teknillinen yliopisto (TU Graz), Itävalta 
Leedsin yliopisto, Iso-Britannia 
Center for Climate Repair, Cambridgen yliopisto
Centre de recherche sur l’environnement alpin (CREALP), Sveitsi 
Ljubljanan yliopisto, Slovenia 
Natural History Museum (NHM), Lontoo, Iso-Britannia 
Kiinan tiedeakatemia (CAS), Institute of Eco-Environment and Resources, Kiina 
Arktinen keskus, Lapin yliopisto, Suomi 
Grenoble Alpes yliopisto (UGA), Ranska 
Fraunhofer Institute for Cell Therapy and Immunology, Branch Bioanalytics and Bioprocesses IZI-BB, Potsdam, Saksa 
Laboratoire Chrono-environnement, CNRS UMR 6249, Marie et Louis Pasteurin yliopisto, Ranska 
Stazione Zoologica Anton Dohrn, kansallinen biologian instituutti, Italia
Masarykin yliopisto, Kokeellisen biologian laitos, Tšekki
Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia
Intin teknillinen instituutti (IIT) Roorkee, Intia