Trumpin ulkopoliittista linjaa leimaa juuri pienille maille tärkeän sääntöpohjaisen järjestelmän vierastaminen. Trump tekee diilejä ja odottamattomia ulostuloja. Hän vieroksuu Natoa ja haluaa ratkaista Ukrainan sodan muiden kuin ukrainalaisten ehdoilla. Jotkut asiantuntijat ovat arvioineet, että Trump ei ensimmäisellä presidenttikaudellaan aiheuttanut paljoakaan vahinkoa. Miksi asiat nyt olisivat toisin? On kuitenkin selvää, että Trump ja hänen joukkonsa ovat nyt aivan eri tavalla valmiita muuttamaan Yhdysvallat ja maailman kuin ensimmäisellä kaudella. Mitkä sitten ovat Trumpin valinnan todennäköiset ja mahdolliset seuraukset arktiselle alueella?

Arktinen alue lämpenee jopa neljä kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo. Alueella on ilmastohätätila, ja Trumpin valinta on katastrofi arktisen luonnon kannalta. Trump tulee hyvin todennäköisesti vetämään USA:n pois Pariisin ilmastosopimuksesta sekä estämään muut globaalit prosessit, jotka pyrkivät suojelemaan ympäristöä, kuten neuvottelut muoviroskasopimuksesta. Tämä on todellista myrkkyä jo nyt valtavan muutoksen kourissa painivalle arktiselle alueelle, mutta myös koko maailmalle. Kun maailman toiseksi kovin päästöjen aiheuttaja  irtautuu yhteisistä toimista, se rapauttaa järjestelmää entisestään. On muistettava, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikkia maailman valtioita. Yhden keskeisen toimijan poisvetäytyminen on surullinen uutinen. 

Arktisen alueen turvallisuustilanne on tämän jälkeen vieläkin kiemuraisempi ja vaikeasti ennustettava. Suomi ja Eurooppa ovat rakentaneet kovempaa pelotetta Venäjän suuntaan. Vaikka Trump ei vetäisikään USA:ta Natosta, mitä hän on myös väläyttänyt, on selvää, että Naton toimintakyky on koetteilla. Suomen puolustus on rakennettu hyvin voimallisesti Naton ja USA:n varaan, myös suhteessa Kuolan niemimaan sotilaskeskittymään. Jo Rovaniemellä Arktisen neuvoston vuoden 2019 ulkoministerikokouksessa saimme kuulla Trumpin silloiselta ulkoministeriltä Mike Pompeolta puheen, jossa hän suomi sekä Venäjän että Kiinan toimia arktisella alueella. Trumpin hallinto ei varmasti katso suosiolla Venäjän ja Kiinan tiivistyvää yhteistyötä alueella. Tulemme mahdollisesti näkemään kiristyviä  suurvaltojen välisiä jännitteitä ja diilejä myös arktisella alueella.

Arktinen yhteistyö todennäköisesti vaikeutuu. Arktisen neuvoston työryhmät ovat vähin erin toipuneet Venäjän laittoman invaasion aiheuttamasta keskeytyksestä toiminnassa. Trump ja hänen hallintonsa tuskin suhtautuu myötämielellä neuvostoon, joka pyrkii edesauttamaan ilmastonmuutokseen torjumista ja sopeutumista tai ylipäänsä torjumaan erilaisia ympäristöongelmia sekä ratkomaan kestävän kehityksen haasteita. Hyvä esimerkki on Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden päättänyt ulkoministerikokous, jossa Trumpin vaikutus oli vahvasti läsnä. USA:n delegaatio vastusti ilmastonmuutos-termin käyttöä, jonka johdosta ensimmäistä kertaa neuvoston historiassa ministerijulistusta ei saatu hyväksyttyä. 

Onko Trumpin valinnassa sitten mitään positiivista? Ehkä se, että viimeistään nyt Eurooppa toivottavasti herää siihen, että sen pitää hoitaa oma puolustuksensa ja ylipäänsä omat asiansa. Onnistuuko tämä, onkin sitten jo ihan eri asia. Ja jos se onnistuu, se tarkoittaa vain lisääntyvää asevarustelun kierrettä, eikä sitäkään oikein hyvänä asiana voi pitää.

Timo Koivurova
Tutkimusprofessori, Arktinen keskus