Konferenssiin osallistui noin 160 ihmistä. Arktisesta keskuksesta mukana olivat tutkijat Sirpa Rasmus ja Viola Ukkola. Kuva: Sirpa Rasmus.

Pohjois-Norjassa 12.–14. helmikuuta 2025 järjestetyn pohjoismaisen porotalouskonferenssin (Nordic Reindeer Husbandry Conference 2025) kattoteema oli elinkeinon arvaamaton tulevaisuus. Aiheet olivat tuttuja kaikille paikalla olleille: poron hyvinvointi, sairaudet ja terveydenhoito, muuttuva ilmasto ja eri maankäyttömuotojen yhteisvaikutukset.

Ilmastotutkijana kiinnitin huomiota etenkin itselle tutuimpiin teemoihin. Muuttuvista talvista puhuttiin edelleen runsaasti, mutta myös kesäolojen merkitystä korostettiin useissa tutkijoiden, hallintoväen ja poronhoitajien puheenvuoroissa.

Muuttuvat olo tarkoittavat jatkuvaa valmiustilassa olemista. Niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessa huolettavat muun muassa mahdollisesti yleistyvät lämpöaallot. On huomattu tarve muuttaa poronhoitotapoja, seurata laidunmuutoksia ja mahdollisia uusia tautitapauksia, sekä kehittää poronhoidon infrastruktuuria, joka kestää paremmin esimerkiksi rankkasateita.

Esiin on noussut tarve ennallistaa ja suojella niitä laidunympäristön osia, jotka ovat tärkeitä porolle kuumien kesäpäivien aikana, tai vaikeissa talvioloissa. Välillä salissa koettiin toivottomuutta ja nähtiin kyyneleitä. Mutta myös naurettiin yhdessä, ja saatiin vertaistukea siitä, että myös muut oman yhteisön piirissä ovat samojen asioiden äärellä. Toivoa antoi myös tiedon jakaminen tutkijoiden ja ammatinharjoittajien jo tehdystä ja käynnissä olevasta yhteistyöstä.

Esimerkkejä annettiin eri maista: haasteista ja ratkaisuista vaikeiden olosuhteiden aiheuttamien porotuhojen korvaamisen lainsäädäntöön liittyen Suomessa; Granin saamenkylän omasta ilmastonmuutoksen sopeutumistyöstä Ruotsissa; Norjassa tehdystä kansallisesta selvitystyöstä ja Saamelaisneuvoston ja AMAP-ohjelman CITE-hankkeesta, joka on muun muassa kehittänyt Saamenmaan poronhoitajille tarkoitetun oman havaintotyökalun.

Tutkimustulosten ja paikallisen tiedon jakaminen avainasemassa

CITE-hankkeessa mukana olleet poronhoitajat ja tutkijat kertoivat kokemuksistaan liittyen havaintojärjestelmän yhteissuunnitteluun. Hankkeen lähtökohtana oli tieto siitä, että ilmastonmuutos etenee pohjoisessa nopeasti, ja sen seuraaminen ja vaikutusten kartoittaminen on vaikeaa ja puutteellista.

Keskimääräisten muutosten rinnalla on tärkeää seurata ääri-ilmiöitä ja tiettyjä merkittäviä tapauksia. Tieteellinen tieto ei kerro tarpeeksi, eikä paikallinen perinteinen tieto riitä yksin, mutta se voi tukea tieteellistä tutkimusta. Perinteisen tiedon järjestelmällisen keräämisen ja jakamisen avulla tiedon haltijat itsekin saavat tukea omaan sopeutumiseensa. Ryhmä oli nähnyt arvokkaana mahdollisuuden suunnitella havainnointijärjestelmää omista lähtökohdista käsin. Näin valinnanvapaus ja valta esimerkiksi datan hallintaan ja omistajuuteen liittyen on itsellä.

Ryhmä korosti tarvetta välittää yhdessä tuotettua tietoa mahdollisimman laajalle. Luonnossa työtä tekevät voivat seurata ilmiöitä, joista tutkijat eivät edes tiedä. He osaavat myös kertoa, mitä asioita kannattaa seurata, ja millaisia sopeutumistoimia kannattaa tehdä.

Kerätyt tiedot osoittavat konkreettisesti esimerkiksi sen, miten tietyissä oloissa ei päästä siirtymään laidunalueelta toiselle. Oma kartoitustyökalu mahdollistaa ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten osoittamisen. Ryhmä oli pohtinut huolellisesti mitä havaintojärjestelmässä kannattaisi seurata, ja miten havaintoja voisi lähettää, jotta dokumentaatio olisi hyödyllinen myös muille.

Tutkijan roolina paikata puuttuvia resursseja ja samalla oppia itse

Loppukeskustelussa todettiin, että havaintojärjestelmiä on eri maissa ja hankkeissa käytössä ja suunnitteilla paljon. Yhteistyö ja hyväksi havaittujen työkalujen hyödyntämien mahdollisimman monessa hankkeessa olisi tarpeen – kenties yli valtiorajojen.

Keskustelussa pohdittiin myös, mitä puuttuu ja missä riittää parannettavaa.

Puhuttiin laidunympäristöjen ennallistamisesta sekä tarpeesta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle siitä, mitä erilaisten kehityskulujen yhteysvaikutukset oikeasti tarkoittavat luonnossa. Tarvitaan ymmärrystä kumulatiivisista vaikutuksista. Esiin nousivat myös laidunten käytön joustavuus ja mahdollisuudet vaikuttaa riittävästi maankäyttöön. Tärkeää olisi myös toimiva kommunikaatio päätöksentekijöiden suuntaan, yhteistyö median kanssa ja lainsäädäntö, joka tukisi elinkeinoa riittävästi, ja auttaisi ennaltaehkäisemään poromenetyksiä. Havainnointia tarvitaan myös muista kuin talviolosuhteista. Muutosten aiheuttamista vaikutuksista tarvitaan riittävää paikallista dokumentointia ja tämä dokumentaatio tulee nähdä luotettavana tietolähteenä.

Hyvin tärkeäksi teemaksi koettiin paikallisen tiedon saaminen aidosti hallinnon käyttöön. ”Pelkkä data ja skenaariot irrottavat tiedon merkityksestä” – on kyettävä näkemään, mitä erilaiset ilmastoskenaariot tarkoittavat paikallisten elinkeinojen arjessa. Poronhoitoyhteisöiltä puuttuu resursseja tehdä sopeutumistyötä – muun muassa aikaa perustyön hyvään tekemiseen, ja sen rinnalla sopeutumisen suunnitteluun.

Päivien aikana kävi selväksi, että sopeutumisen tutkijalle ei kuulu neuvojan rooli. Paikallista tietoa muutoksesta ja sopivista sopeutumiskeinoista on runsaasti. Tutkijan on syytä olla se, joka voi paikata puuttuvia resursseja: tarjota aikaa ja tukea suunnitteluprosesseissa, toimia ”tulkkina” eri tietojärjestelmien välillä, tarjota teknistä osaamista ja viestintäkanavan käytännön ja hallinnon eri tasojen välillä. Samalla tällaisissa poikkitieteellisissä prosesseissa syntyy myös tutkimusta kehittäviä oivalluksia.

Kasvokkaisten kohtaamisten ja kokemusten jakamisen tärkeys tuntui konferenssissa alusta loppuun. Tapahtuman aikana tehtiin konkreettista työtä tieteellisen ja paikallisen tiedon yhteensovittamisen eteen – puhuttiin ja kuunneltiin, keskusteltiin, oltiin kriittisiäkin, mutta etenkin rakentavia.

Konferenssiin kuului englanninkielinen tieteellinen osuus, sekä käytännönläheisempi simultaanitulkattu osio, jonka aikana käytettyjä kieliä olivat norja, pohjoissaame, ruotsi ja suomi. Tämä antoi hienon esimerkin siitä, miten mahdollistetaan eri kielten luonteva käyttö myös konferenssiympäristössä. Seuraava vastaava tapahtuma järjestetään Rovaniemellä vuonna 2027, kun Arctic Ungulate Conference saapuu kaupunkiin.


P.S. Kirjoittaja jatkoi viikkoa Kuusamoon, missä uimahallin saunassa vanhempi naishenkilö avasi keskustelun pohtimalla muuttuvan ilmaston tuomia huolia ja ongelmia. Viikon aikana tutkija ehti tapaamaan kymmeniä ihmisiä. Yhtään ilmastodenialistia ei näillä leveysasteilla helmikuussa 2025 tullut tavattua.

Lisätietoa:

Tapahtuman ohjelma: https://nibio.pameldingssystem.no/auto/1/NRHC%20Program%20English_ny.pdf

Abstraktikirja:
https://nibio.pameldingssystem.no/auto/1/Rangifer%20report_Nordic%20Reindeer%20Husbandry%20Conference%202025.pdf