Sain kuitenkin hämmästyä siitä, miten vähän Ukrainan sota Japanille ja japanilaisille lopulta merkitsi. Uutisissa löytyi joitain juttuja sodan etenemisestä, mutta siinä kaikki. Japani myös päätti jatkaa mukana Venäjällä sijaitsevassa Sakhalin 2 -energiaprojektissa ja tuo Venäjältä sekä öljyä että pääasiassa kaasua. Japanilaisen uutisoinnin suurin huomio oli kotimaisissa asioissa, kuten miten syntyvyys saadaan kasvuun tai miten jenin arvo saadaan kohdalleen.

Miksi Ukrainan sota merkitsee loppujen lopuksi aika vähän Japanille ja japanilaisille? Pääasiallinen syy tähän löytyy maantieteestä. Ukraina on kaukana Japanista, ja omia kasvavia sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita löytyy riittämiin ihan naapurimaista.

Jos katsoo maailmaa Japanin näkökulmasta, ensimmäisenä osuu silmiin Kiina. Kiinan kasvu globaaliksi suurvallaksi on saanut myös Japanin varpailleen. Kiina on esimerkiksi haastanut Japanin suvereniteetin Senkaku -saariryhmään, vaikka Japani on asuttanut näitä saaria jo pitkään. Keskeisimmin Japanin turvallisuuden haastaa Kiinan voimistuva Taiwanin politiikka. Kiinahan mieltää Taiwanin omaksi maakunnakseen ja koettaa aktiivisesti varmistaa, ettei yksikään maa maailmassa tunnusta Taiwania valtioksi. Yhdysvallat takaa Taiwanin sotilaallista turvallisuutta, ja USA:n ja Taiwanin johtajien viimeaikaiset tapaamiset ovat saaneet Kiinan ryhtymään yhä rajumpiin toimiin osoittaakseen, että Taiwan on vain sen oma kapinallinen maakunta. Vaikka Kiinan hyökkäystä Taiwaniin pidetään epätodennäköisenä, on siihen pakko varautua myös Japanissa. Jos niin kävisi, Yhdysvallat joutuisi vähintään käyttämään Japanin aluetta Taiwanin puolustamiseen, ja todennäköisesti Japani joutuisi lähtemään sotaan mukaan.

Japanille kaikki tämä sotilaallisen turvallisuuden puhe on vaikeaa. Maa oli läpeensä imperialistinen ja militaristinen ennen toisen maailmansodan loppumista. Yhdysvaltain johdolla Japani otti täysin uuden suunnan ja kirjoitti jopa omaan perustuslakiinsa, ettei sotaa politiikan välineenä enää harkita. Toki maa on ylläpitänyt puolustuksellisia sotavoimia ja luottanut samalla Yhdysvaltojen tarjoamaan sotilaalliseen suojaan. Nyt Kiinan haaste on jo niin ilmeinen, ettei Japanikaan voi olla enää varustautumatta. Pääministeri Kishidan johdolla maa kasvattaa puolustusmenojaan ja -kykyjään.

Toinen haaste Japanille on tietenkin Pohjois-Korea. Tämä kommunistisen puolueen ja Kimin suvun diktatuuri on ydinasevalta, joka tekee koko ajan kiihtyvällä tahdilla ohjuskokeita, monesti lähettäen ohjukset Japanin yli kansainvälisille merialueille. Huhtikuun puolivälissä Pohjois-Korea laukaisi ballistisen ohjuksen, joka näytti suuntautuvan Japaniin. Japanin hallitus antoi evakuointikäskyn Hokkaidon saaren asukkaille, vaikka ohjus päätyikin lopulta Japaninmereen.

Vaikka Suomi ja Japani sijaitsevat kaukana toisistaan, löytyy maidemme geopoliittisista tilanteista samanlaisuutta. Olemme molemmat etsimässä tapaa elää lähellä autokraattisia valtioita, joista toinen käyttää yhä itsevarmemmin geopoliittista mahtiaan ja toinen käy laitonta sotaansa Ukrainassa. Suomi ja Japani ovat molemmat löytäneet turvan Yhdysvaltojen sotilasvoimasta. Japanissa tämä suhde on jo tuttu, sillä sitä on rakennettu toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Suomessa tämä on uutta, ja aloittelemme eloamme Naton jäsenenä ja viimekätisesti Yhdysvaltojen sotilasvoimaan tukeutuen. Molemmille maille Venäjä on myös rajanaapuri. Vaikka Japani on itsepintaisesti pyrkinyt saamaan Venäjältä takaisin Kuriilien saariryhmän, ei asia ole edennyt, ja Ukrainan sodan myötä tilanne on vaikeutunut.

Tämä samankaltaisuus ei näy maidemme arktisessa politiikassa. Suomessa Ukrainan sota muutti myös maan arktisen alueen politiikan. Koska arktinen politiikka on mitä suurimmassa määrin Venäjä -politiikkaa, Suomessa pohditaan, kuinka ylipäänsä arktista yhteistyötä voidaan nyt tehdä muiden kuin läntisten arktisten maiden kanssa. Japanissa taas pääosin ihmetellään, miksi jopa tieteellisen yhteistyön pitäisi Venäjän kanssa olla vaikeata. Heille vallitseva tilanne ei näytä niin dramaattiselta kuin meille Suomessa.