Ilmastonmuutos vaikuttaa nopeammin arktisella alueella kuin muualla maailmassa. Kuten hyvin tiedetään, tällä on merkittäviä ja hyvin monenlaisia vaikutuksia arktisen alueen luontoon ja eläimiin. Myös ihmisillä on erilaisia fysiologisia ja kulttuurisia selviytymismekanismeja ja -strategioita, joiden avulla he selviävät kylmässä. Tutkijoita kiinnostaa, millaisia nämä keinot ovat ja miten ne muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tutkimus lisää ymmärrystä biologian ja käyttäytymisen välisistä vuorovaikutuksista ja rajoituksista, kun eletään kylmissä ja toisaalta nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa hanketta käynnistävät yliopistotutkijat Minna Turunen ja Päivi Soppela.

Tutkimushankkeen nimi ”Biokulttuurinen sopeutuminen nopeasti muuttuvalla arktisella alueella” viittaa siihen, että sopeutuminen kylmään ilmastoon on yhdistelmä fysiologisia ominaisuuksia ja hyväksi havaittuja kulttuurisia tapoja ja käyttäytymismalleja.

Poronhoitajat ovat ihmisryhmä, jonka elinkeinoon, toimintaympäristöön ja arkipäivän elämään ilmastonmuutoksella on hyvin suoria vaikutuksia. 

– Tässä tutkimuksessa tarkastellaan poronhoitajien ja toimistotyöntekijöiden sopeutumiskykyä muuttuvassa ilmastossa sekä paikallisen ja perinteisen tiedon ja tapojen merkitystä kylmässä selviytymiseen. Haastatteluiden avulla selvitetään näiden kahden ryhmän käsityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Turunen kertoo. 

Laajemmassa kontekstissa tutkimushanke tuo uutta tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisen alueen asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. 

– Kylmään ilmastoon liittyvä fysiologinen sopeutuminen esimerkiksi ruskean rasvan avulla saattaa edistää terveyttä, mutta asiasta tarvitaan lisää tietoa, Soppela kertoo. Myös ilmastonmuutoksen mahdollisista haitallisista vaikutuksista arktisen alueen asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin on vielä vähän tietoa, hän lisää.

Tutkimukseen etsitään osallistujiksi inarilaisia poronhoitajia ja toimistotyöntekijöitä 

Tutkimukseen haetaan osallistujiksi perusterveitä 18–65-vuotiaita henkilöitä, jotka työskentelevät kokopäiväisesti (tai osa-aikaisesti) poronhoidossa tai tekevät toimistotyötä ja asuvat Inarin alueella.

Tutkimus kestää 4-5 tuntia, ja siitä maksetaan 100 euron korvaus. Tutkittava saa käyttöönsä terveyttään koskevia mittaustuloksia. Matkakuluja ei korvata erikseen.

Mittauksiin kuuluu mm. lepoaineenvaihdunta ja energiankulutus, verenpaine, EKG, veren rasva- ja sokeriarvot, kilpirauhashormonit, stressihormoni kortisoli ja kehonkoostumus. Tutkittavia myös pyydetään antamaan sylki- ja hiusnäyte, joista analysoidaan stressitasoja.  Tutkimukseen kuuluu kylmäaltistus, jossa mitataan ruskean rasvakudoksen aktiivisuutta lämpökameralla. Mittausten jälkeen tehdään noin puolen tunnin pituinen haastattelu muuttuvan ilmaston vaikutuksista työskentelyynne. Tutkimuskäynnin jälkeen tutkittavia pyydetään pitämään aktiivisuusmittaria ja täyttämään ruokapäiväkirjaa noin 10 vrk ajan. 

Jos haluat osallistua tutkimukseen, ilmoittaudu tammikuun aikana:

Yliopistotutkija Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Tavoitettavissa puh: 0405096134, minna.turunen@ulapland.fi 

Yliopistotutkija Päivi Soppela, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Tavoitettavissa puh: 0400138805, paivi.soppela@ulapland.fi 

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta on antanut tutkimussuunnitelmalle puoltavan lausunnon (Lausunto PPSHP 12.12. 2022).

Saamelaiskäräjät suhtautuu myönteisesti lausunnolla olleeseen tutkimushankkeeseen (Lausunto 25.5.2021 Dnro: 341/D.a.5/2021).

Biokulttuurinen sopeutuminen nopeasti muuttuvalla arktisella alueella -tutkimuksessa ovat mukana: 

Apulaisprofessori Cara Ocobock, Notre Dame, Indiana, Yhdysvallat
Yliopistotutkija Päivi Soppela, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Yliopistotutkija Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Professori Karl-Heinz Herzig, Biolääketieteen laitos, Oulun yliopisto
Tutkija Ville Stenbäck, Biolääketieteen laitos, Oulun yliopisto