Metsämittariperhosen ei ole koskaan aiemmin havaittu muodostavan Ounastunturin esiintymän tyyppisiä massaesiintymiä. Laji ei myöskään ole tyypillisesti puuttoman tunturialueen mittarilaji. Aiemmin tunturialueilla on havaittu tunturimittarin tai hallamittarin massaesiintymiä.

Laajoja ruskettuneita alueita on useilla Ounastunturien keroista, kuten Pyhäkerolla, Pikkuvaarassa ja Outtakalla, joilla erityisesti kanerva ja variksenmarja näyttävät kuivuneen ja kuolleen. 

– Satelliittikuvien perusteella tehtyjen analyysien perusteella tuhoalueita on ollut nähtävissä ensimmäistä kertaa kesien 2021–2022 aikana, mutta ne ovat olleet lähinnä paikallisia. Mittariesiintymän vaikutusalue on laajentunut huomattavasti kesän 2023 aikana. Tällä hetkellä vaikutukset ovat näkyvissä laikuittain koko Ounastunturin alueella, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Henri Wallén.  

Metsämittarin tuhoja Sillavaarassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kuva Henri Wallén

Metsämittarit lentävät päivisin ja niiden lentoaika ajoittuu erityisesti kesäkuuhun, mutta jatkuu myös heinäkuulle. Lajin toukkavaihe ajoittuu heinä-elokuuhun ja toukat pystyvät käyttämään useita kasveja ravintokasveinaan. Ounastunturilla toukat näyttävän iskevän ensimmäisenä kanervaan ja variksenmarjaan ja vasta viimeisenä vaivais- ja tunturikoivuun muun ravinnon loputtua, mikä eroaa tunturi- ja hallamittarin käyttäytymisestä. Toukat koteloituvat maahan talveksi. 

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpulan mukaan tunturialueilla varvut ovat jäkälien ohella porojen pääravintokohde talvella, joten niiden voimakas väheneminen heikentäisi porojen talviravinnon saantia. Laajat kasvillisuusmuutokset saattavat vaikuttaa myös tuntureiden linnustoon. 

Massaesiintymän kehittymistä ja laajenemista tulevaisuudessa on tällä hetkellä mahdoton ennustaa, koska vertailukohdaksi ei ole olemassa aiempia havaintoja. Esiintymän kehittymistä ja vaikutuksia kasvillisuuteen seurataan Lapin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman yhteisenä ponnistuksena. Yhteistyöhanketta koordinoi Arktisen keskuksen tutkija Sari Stark. 

– Alueelta kerätyistä toukkanäytteistä tutkitaan mittareita tappavien loispistiäisten esiintymistä, kertoo Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon Tommi Andersson.

Tutkimuksia ja seurantaa tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoidosta ja käytöstä vastaavan Metsähallituksen sekä alueella toimivien poronhoitajien kanssa.

Lisätietoja:

Lapin yliopisto, Arktinen keskus: Sari Stark (kasvillisuusvaikutukset, yhteistyön koordinaatio) ja Henri Wallén (satelliittikuvien havainnot) (etunimi.sukunimi@ulapland.fi)

Luonnonvarakeskus: Jouko Kumpula (vaikutukset poronhoitoon) (etunimi.sukunimi@luke.fi) 

Turun yliopisto, Lapin tutkimuslaitos Kevo: Tommi Andersson, Tero Klemola (metsämittarin ekologia, loisten esiintyminen) (etunimi.sukunimi@utu.fi) 

Metsähallitus: Pekka Sulkava (metsämittariesiintymän merkitys Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon) (etunimi.sukunimi@metsa.fi) 

Näkkälän paliskunta: poroisäntä Hannu Ranta (poronhoitajien havainnot tuhoalueista, vaikutukset poronhoitoon) (hannu.ranta518(at)outlook.com)