Valtioneuvosto hyväksyi tänään 23. elokuuta istunnossaan periaatepäätöksen uudeksi Suomen arktiseksi strategiaksi.
Uusittu strategia tarkastelee Suomen arktisen aseman vahvistamista, avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia, ympäristöä, turvallisuutta ja vakautta, maan pohjoisten alueiden asemaa, kansainvälistä yhteistyötä ja arktista osaamista laajasti ymmärrettyjä. Strategiassa on linjattu myös Suomen arktinen rooli, joka koostuu neljästä osatekijästä: arktinen maa, arktinen osaaja, kestävä kehitys ja ympäristön reunaehdot sekä kansainvälinen yhteistyö.
- Olen iloinen arktisen työn etenemisestä. Alueen suomat mahdollisuudet ovat tärkeitä kaikkien maiden talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämiselle. Meidän suomalaisten etuna on laaja-alainen arktisen alueen osaaminen. Tulevaisuudessa tämän osaamisen ja valtioiden rajat ylittävien yhteistyömuotojen kehittäminen tulee entistä tärkeämmäksi. On kuitenkin tärkeä muistaa, että alueen hyödyntämisen tulee tapahtua kestävällä tavalla, alueen ympäristöä ja asukkaiden hyvinvointia kunnioittaen, painottaa pääministeri Jyrki Katainen.
Suomen uusittu arktinen strategia perustuu hallituksen iltakoulussa lokakuussa 2012 hyväksymiin arktisiin linjauksiin, joiden pohjalta on laadittu Suomen arktinen visio: Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Strategia tulee pääministerin ilmoituksella eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa.
- Mielestäni asia on uusi ja tärkeä mahdollisuus Suomelle. Siksi on hyvä, että asiasta käydään laaja ja monipuolinen keskustelu eduskunnassa, toteaa pääministeri Katainen.
Kaikilla kahdeksalla arktisella maalla on arktiset strategiansa. Niiden joukossa Suomen uusin strategia on kattavuudeltaan, tavoitteiltaan ja konkreettisilta ehdotuksiltaan niiden saavuttamiseksi laajin.
Arktinen strategia pannaan täytäntöön erillisillä sektorikohtaisilla toimilla. Niitä toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. EU-rahoitusta suunnataan hankkeisiin EU-ohjelmien ja tukiehtojen puitteissa.
Korkeatasoinen koulutus ja lisääntyvä liiketoiminta
Suomella on laaja-alaista arktista osaamista, jonka perustana on korkealaatuinen koulutusjärjestelmä. Koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla Suomi parantaa omaa asemaansa ja vetovoimaansa kansainvälisenä arktisena huippuosaajana. Kärkeen nouseminen edellyttää muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arktisen asiantuntemuksen jatkuvaa kehittämistä ja tukemista sekä tiivistä yhteistyötä suomalaisten arktisten toimijoiden välillä.
Talouden näkökulmasta Suomella on potentiaalia olla arktisella alueella aktiivinen ja menestyvä. Suomii näkee arktisen alueen kasvavina markkinoina, ja onnistuminen näillä markkinoilla vaatii Suomelta valtiovallan ja yritysten pitkäjänteistä ja visionääristä yhteistyötä ja hyvää verkostoitumista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Suomella on vahva kansallinen intressi olla maailman johtavia maita arktisessa meriteknologiassa ja merenkulussa. Kaivostoiminnan kasvu arktisilla alueilla avaa Suomelle uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kaivosteknologiassa että arktisella alueella lisääntyvissä kuljetuksissa.
Suomella on myös tarjota energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvää erikoisosaamista. Arktisella alueella tarvitaan sekä uusia sähkön siirtoyhteyksiä että hajautettua energian tuotantoa. Taloudellisen toiminnan ja teollisuuden kasvu avaa mahdollisuuden suomalaiselle puhtaan teknologian osaamiselle ja alan yrityksille.
Ympäristön ja alkuperäiskansojen suojeleminen
Suomi korostaa arktisen maa- ja merialueiden suojelua ja ekologisesti kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa Suomi edistää kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja arktisten alueiden ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten näkyvyyttä.
Suomen pohjoisten osien asukkaiden henkinen ja aineellinen hyvinvointi, mahdollisuus työhön, toimivat peruspalvelut, ihmisten yhdenvertaisuus, turvallisuus ja koulutus tulevat turvata. Hyvinvoivat asukkaat ovat edellytys myös talouden vakaalle toiminnalle ja kilpailukyvyn vahvistumiselle. Kansainvälisellä tasolla Suomi haluaa varmistaa alkuperäiskansojen osallistumisen, kun käsitellään heidän asemaansa vaikuttavia asioita. Suomi pitää tärkeänä, että Arktisessa neuvostossa edustettuina olevien alkuperäiskansojen järjestöjen mahdollisuus osallistua neuvoston työhön eri tasoilla on turvattu.
Strategian uudistamisen tausta
Suomen edellinen arktinen strategia valmistui kesällä 2010, ja se painottui ulkosuhteisiin. Arktisen strategian uudistamisen taustalla oli arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys koko Suomesta arktisena maana. Suomella on monipuolista arktista osaamista ja vahva intressi olla mukana arktisen alueen kehityksessä. Uusi strategia korostaa tätä tahtoa.
Lue lisää:
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=392266
Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013:
Suomen arktinen strategia 2013
Mediassa