Kiina on viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostunut yhä enemmän arktisen alueen luonnonvaroista, joiden hyödyntämisen ilmastonmuutos osittain tekee mahdolliseksi. Tämä on tuonut arktisille maille ja paikallisille toimijoille paitsi uusia taloudellisia mahdollisuuksia, myös uudenlaisia huolia koskien esimerkiksi ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia ja vallankäyttöä. 

Vaikka Kiinan sotilaallinen valta ei toistaiseksi alueella ole kasvanut, viime aikoina on esiintynyt lisääntyvissä määrin huolestuneisuutta Kiinan arktisen roolin mahdollisista turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. 

– Tämä huoli on nähtävissä myös Suomen pian julkaistavassa uudessa arktisessa strategiassa, Kopra sanoo. Strategialuonnoksessa todettiin, että Kiinan globaalit tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristiriitoja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä jännitteitä alueella.

Kiinan arktisen roolin vaikutuksia Suomen tai muiden pohjoismaiden turvallisuuspoliittiseen toimintakenttään ei ole systemaattisesti tutkittu. 

Kopran tutkimus täyttää tämän aukon tarkastelemalla Kiinan lisääntyvän arktisen läsnäolon aiheuttamia muutoksia Suomen maanpuolustuksen kannalta keskeisen pohjoisen alueen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä maailmanlaajuisessa voimatasapainossa. Lisäksi tutkimus pyrkii tunnistamaan mahdollisia alueellisia yhteistyöväyliä, joilla Kiinan arktisen läsnäolon turvallisuusvaikutuksia voitaisiin tasapainottaa.

Lisätietoja:

Sanna Kopra, tutkijatohtori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
sanna.kopra(at)ulapland.fi

Maanpuolustuksen kannatussäätiö