Dosentti Johanna Ikävalko aloitti helmikuun alussa Arktisen keskuksen johtajana. Mitkä ovat hänen ensivaikutelmansa uudesta työpaikasta ja tavoitteensa johtajana?
Ikävalko on taustaltaan merijäätä tutkinut polaaribiologi, joka on parikymmentä vuotta toiminut johtavissa tehtävissä muun muassa Ilmatieteen laitoksella, liikenne- ja viestintäministeriössä sekä Suomen Akatemiassa. Viime vuosina hän on työskennellyt Ilmatieteen laitoksen ohella konsulttina Arctic Monitoring Assessment Program -sihteeristössä Arktisessa neuvostossa.
Miksi hait johtajaksi Arktiseen keskukseen?
– Koen vahvasti olevani arktinen asiantuntija. Asiantuntijuuteni on enemmän laajaa kuin syvää, ja verkostoni ovat mittavat liittyen lähes kaikkiin Arktisen keskuksen tutkimuksen alueisiin. Olen tehnyt valtionhallinnon puolella kaiken sen, mitä arktisuuteen liittyen voi tehdä. Arktisessa keskuksessa pääsen hyödyntämään osaamistani ja verkostojani sekä olemaan hyödyllinen koko arktiselle toimintakentälle.
Haastatteluhetkellä Ikävalkolla on takanaan ensimmäinen viikko johtajana. Hän on tavannut tutkimusryhmien, hallinnon, tiedekeskuksen ja tiedeviestinnän henkilökuntaa.
Mikä on ensivaikutelmasi Arktisesta keskuksesta?
– Olen löytänyt yhteisöllisyyttä, monimuotoisuutta, dynaamisuutta ja lämpöä. Kaikki, mitä Arktisessa keskuksessa tehdään, on monipuolista, ja lisäksi työyhteisö on kansainvälinen ja värikäs. Asiantuntemuksen kenttä on todella laaja.
Mitkä ovat tavoitteesi johtajana?
– Haluan profiloida Arktista keskusta laajemmin myös ulospäin. Olemme arktisen osaamisen ja tiedon hub, mitä tulee arktisen alueen kestävään kehitykseen, terveyteen ja vaurauteen, mutta emme ole vielä riittävästi organisoituneet niin.
Tuoreena johtajana Ikävalko vasta kartoittaa konkreettisia toimenpiteitä. Hänellä on kuitenkin ajatus arktisen asiantuntijuuden tietopankin luomisesta, Database of Arctic Experts. Se auttaisi näyttämään, millainen tietovaranto Arktisessa keskuksessa on, ja teroittamaan tutkijoiden erityisosaamista eri kohderyhmille.
– Arktisen keskuksen tutkimus on todella monipuolista, mutta tällä hetkellä esiin ei nouse selkeitä kruunujalokiviä, vaan kokonaisuus on ulospäin hieman tasapaksu. Olemassa olevaa tietoa tulee jalostaa erilaisiin tarpeisiin, ja siinä tarvitaan niin tiedeviestinnän asiantuntijoita kuin tutkijoiden kouluttamista siihen suuntaan.
Mitä arktisuus merkitsee Arktisen keskuksen uudelle johtajalle?
– Arktisuus merkitsee ainutlaatuisuutta mutta myös keskiössä olemista. Arktinen alue ei ole maantieteellisesti keskiössä, mutta se on sitä globaalissa mittakaavassa säädellen koko maapallon ilmastonmuutokseen liittyviä prosesseja. Ainutlaatuisuus liittyy ihmisiin ja luontoon, mutta myös näihin prosesseihin. On kunnia-asia saada tehdä töitä arktisen alueen puolesta.
Ikävalkon uusi ja vielä melko tyhjä työhuone on Arktisen keskuksen tiloissa Arktikumissa, Rovaniemen keskustan tuntumassa. Olemmeko nyt arktisella alueella?
– Olemme. Arktisuus vaikuttaa Rovaniemellä vahvasti kaikkeen, mitä tehdään: arkeen, talouteen, liikenteeseen, mielentilaan. Arktisuus on luonteva osa kaikkea olemista, eikä jokin jalustalle nostettu asia, jota turistit tulevat katsomaan.
Ikävalko muuttaa Rovaniemelle kevään aikana. Hänen äitinsä asuu Keravalla ja poikansa Lahdessa, joten tie vie Etelä-Suomeen jatkossakin, mutta Rovaniemestä tulee koti.
– Sanoin jo työhaastattelussa, että en tule olemaan matkalaukkujohtaja. Johtajan kuuluu olla läsnä ja sitoutua työyhteisöönsä.
Teksti: Marjo Laukkanen
Kuva: Santeri Happonen