Ilmastomuutoksen aiheuttamasta arktisen alueen näkyvästä vihertymisestä huolestuneet tutkijat ovat ottaneet käyttöönsä uusia menetelmiä ymmärtääkseen paremmin, miten laajat ja puuttomat tundra-alueet vihertyvät. Avainroolissa on uusi drooni- ja satelliittiteknologia.

Kasvit reagoivat nousseisiin kesälämpötiloihin, ja myös lumien sulamisen varhentuminen saa kasveja lehteen entistä aikaisemmin. Tundran kasvillisuus leviää uusille alueille ja jo kasvavilla alueilla kasvusto muuttuu korkeammaksi.

National Geographicin johtama 40 hengen tutkimusryhmä 36 eri tutkimuslaitoksesta on selvittänyt, että syyt vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia kuin aiemmin arveltiin. Kun verrataan ilmasta ja maasta kerättyjä tietoja toisiinsa, saadaan aikaan tähän mennessä selkein kuva siitä, miten Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoiset alueet muuttuvat lämpötilan noustessa.

Pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden ryhmä on satelliittikuvien kautta havainnut, että arktisten alueiden vihertyminen johtuu muustakin kuin vain tundrakasvien reagoinnista maaperän lämpenemiseen. Satelliitit ovat tallentaneet muutoksia muun muassa lumen sulamisen ajankohdassa ja maaston kosteudessa.

– Uudenlainen teknologia, kuten sensorit drooneissa, lentokoneissa ja satelliiteissa, on auttanut jäljittämään muuttuvia vihertymisen malleja. Satelliittien erottelukyky kattaa jalkapallokentän kokoisia alueita, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Isla Myers-Smith Edinburghin yliopistosta.

Kuva Isla Myers-Smith: Tundran kasvillisuuden muutosta voi seurata droonien avulla

Pohjois-Arizonan yliopiston professori Scott Goetz korostaa tämän tutkimuksen tärkeyttä maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen ymmärtämisessä. Tundran kasvit toimivat muurina lämpenevän ilmaston ja jäiseen routaan varastoituneiden isojen hiilikertymien välillä.

Muutokset kasvillisuudessa muuttavat tasapainoa maahan vangitun hiilen ja sen ilmakehään vuotamisen välillä. Pienetkin heilahdukset tässä voivat estää merkittävästi yrityksiä pitää maapallon lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteessa, joka on yksi Pariisin ilmastosopimuksen tärkeimmistä tavoitteista. Tutkimus auttaa tutkijoita selvittämään, mitkä tekijät nopeuttavat tai hidastavat lämpenemistä.

– Olemme saaneet uutta kuvamateriaalia ja edistyneet siinä, miten käsittelemme ja analysoimme dataa – joka sisältää myös vuosikymmeniä vanhoja kuvia – mikä muuttaa ymmärrystämme Arktiksen menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, kertoo tohtori Jeffrey Kerby, joka työskenteli tutkimuksen aikaan Darthmouthin yliopistossa.

– Odotamme tämän tutkimuksen vaikuttavan käsitykseemme arktisista alueista sukupolviksi eteenpäin, sanoo National Geographicin tutkijaohjelmien varapuheenjohtaja Alex Moen.

Tutkimusartikkeli Complexity revealed in the greening of the Arctic on julkaistu arvostetussa Nature Climate Change -tiedejulkaisussa 31.1.2020.

Suomesta tutkimukseen osallistui tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Kuva Jeffrey Kerby: Tutkijat havainnoivat muutoksia maasta käsin

Tutkimusta ovat rahoittaneet National Geographic Society Yhdysvalloista ja useat muut toimijat, mukaan lukien NASAn arktisen ympäristön muutoksia tutkiva ABoVE-ohjelma ja Yhdistyneiden kuningaskuntien ympäristöntutkimusneuvosto. Tutkimusta tukivat eri tavoin myös saksalainen biodiversiteettitutkimuksen keskus ja Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian työryhmä Understanding Northern Latitude Vegetation Greening and Browning.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Bruce Forbes
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
bruce.forbes(at)ulapland.fi, +358 40 847 9202

Rhona Crawford
Edinburghin yliopiston viestintäosasto
rhona.crawford(at)ed.ac.uk, 0131 650 2246

Pääkuva: Jeffrey Kerby