TRANSNATURE-hanke koostuu neljästä tapaustutkimuksesta, jotka käsittelevät rajat ylittävää yhteistyötä Espanjan ja Portugalin, Italian ja Slovenian, Alankomaiden ja Belgian sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan raja-alueilla. Hankkeeseen osallistuu Arktisen keskuksen lisäksi Vertailevan federalismin instituutti Eurac tutkimuslaitoksesta Italiasta (The Institute for Comparative Federalism at Eurac Research), Rovira i Virgilian yliopisto Espanjasta (The Universitat Rovira i Virgili) ja Ghentin yliopisto Belgiasta (Ghent University).

Arktinen keskus osallistuu hankkeeseen Baltic to Barents -tapaustutkimuksella, jossa ovat mukana tutkijat Katharina Heinrich, Paula Tulppo, Sanna Kopra ja Nuccio Mazzullo. Tapaustutkimus erottuu muiden joukosta etenkin monitieteellisyytensä ansiosta, yhdistäen antropologiaa, hallintotiedettä ja oikeustiedettä. Hallinnon näkökulma toimii keskeisimpänä linssinä, jonka läpi rajat ylittävää yhteistyötä tarkastellaan.

Sidosryhmien ääni kuuluviin

Baltic to Barents -tapaustutkimuksen tutkittava alue kattaa Tornionjoen vesistöalueen Suomen ja Ruotsin välissä, Haltin yhteistyöalueen Käsivarren päässä sekä Pasvik-Inarin alueen Suomen ja Norjan välisellä itärajalla.

– Nämä alueet ovat keskenään erilaisia ympäristön näkökulmasta, mutta niillä on hyvin samanlaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja luontoarvot, kertoo Heinrich.

– Tutkimme alueiden hallinnollisia toimintoja, sitä miten ne toimivat alueilla, ja miten alueiden ihmiset näkevät nämä toiminnot suhteessa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tapaustutkimus tehdään haastattelemalla eri sidosryhmiä, jotka liittyvät näihin hallinnollisiin toimintoihin, Tulppo jatkaa.


Hankkeen tutkijoita Tarragonassa.

Tapaustutkimuksesta on saatu jo alustavia tuloksia. Haastatteluissa on huomattu, että vaikka tutkittavat alueet ovat erilaisia, ja vaikka niillä ei ole maantieteellistä yhteyttä, ihmisten suhteessa luontoon on paljon samankaltaisuutta.

Tutkijat ovat havainneet, että huolimatta siitä, minkä valtion puolella rajaa ollaan, ihmisillä on samanlainen käsitys niin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen haasteista, kuin myös rajat ylittävän yhteistyön hyvistä puolista. Paikalliset yhteisöt arvostavat rajat ylittävää yhteistyötä ja näkevät sen merkityksellisyyden luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta.

Yhteistyötä helpottaa se, että alueet toimivat samassa ympäristössä ja samojen kansainvälisten sopimusten alla.

– Valtioiden hallinnollisissa rakenteissa saattaa olla eroja, mutta ne näyttäytyvät hyvin samanlaisina paikallisella tasolla. Tavoitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta ovat samat valtiosta riippumatta, Heinrich sanoo.

Tutkijoiden mukaan hanke tuo hyvin esiin sen, kuinka geopoliittiset tekijät vaikuttavat valtioiden välisiin suhteisiin. Luonto ei tunne rajoja, vaan rajat ovat ihmisten keksimiä.

– Tämän takia on erityisen tärkeää, että rajat ylittävä yhteistyö toimii luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Meidän tapaustutkimuksessamme se näyttäisi toimivan hyvin, mutta etenkin hallinnollisia mekanismeja on hyvä tarkastella ja kehittää aika-ajoin, Tulppo päättää.


Hankkeen rahoitus:

Biodiversa+, the European Biodiversity Partnership under the 2021-2022 BiodivProtect joint call for research proposals, co-funded by the European Commission (GA N°101052342) and with the funding organizations, the Autonomous Province of Bolzano-Bozen - South Tyrol, the Academy of Finland, the Agenda Estatal de Investigación, and the Research Foundation Flanders.

Hankkeen toteutusaika: 1/2023–2/2026


Lisätietoja:
Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Katharina Heinrich, Nuorempi tutkija
katharina.heinrich@ulapland.fi

Paula Tulppo, Tutkija
paula.tulppo@ulapland.fi

Nuccio Mazzullo, Tutkijatohtori
nuccio.mazzullo@ulapland.fi

Sanna Kopra, Tutkimusprofessori ja tiimin vetäjä
sanna.kopra@ulapland.fi