Teksti: Anne Raja-Hanhela

Kansalaistiede on toimintaa, joka osallistaa kansalaisia uutta tietoa tai ymmärrystä tuottavaan toimintaan, jolla on aidosti tieteellinen tavoite. Lisäksi kansalaistiede (citizen science) edistää yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Kyse on siis toiminnasta, joka voi olla yhtä aikaa helppoa, hyödyllistä ja hauskaa.

Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevälle yliopistotutkija Sirpa Rasmukselle kansalaishavaintojen potentiaali kirkastui entisestään koronarajoitusten myötä.

– Kansainvälisessä Charter-hankkeessa meille tuli eteen tilanne, jossa koronarajoitukset estivät tutkijoiden maastotyöt. Tarvitsimme kuitenkin maastossa tehtyjä lumimittauksia satelliittiaineistojen rinnalle, jotta tietäisimme, mitä satelliitit oikeastaan näkivät. Päädyimme kehittelemään yksinkertaistetun ohjeistuksen olemassa olevasta lumimittauksen standardista, jota jaoimme median ja yhteistyökumppaneittemme kautta. Saimme sopivia havaintoja sekä ulkomaalaisilta kollegoilta että kotimaasta poronhoitajilta, joiden kanssa olimme aiemminkin työskennelleet.

Rasmus muistuttaa, että monet asuvat, työskentelevät ja liikkuvat alueilla, joilta tarvitaan kipeästi ympäristöhavaintoja. 

– Havainnot voivat liittyä esimerkiksi säähän, lumeen, jäähän, kasveihin tai eläimiin. Havainnointi on usein hyvin helppoa, mutta vaatii sen, että ihminen on paikalla. Tutkijoiden on mahdotonta kerätä niin paljon havaintoja, kuin tarve olisi, ja tästä syystä havainnonteon joukkoistaminen on välttämätöntä.

Rasmus näkee tärkeäksi, että havainnointi on mielekästä ja antoisaa myös sitä tekeville kansalaisille.

– Kansalaistieteeseen osallistuminen tuo tutkimuksen teon ja tutkimukselle tärkeät aihepiirit tutummiksi ihan tavallisille ihmisille. Havainnontiin osallistuminen antaa osallisuuden tunnetta ja merkityksellistä sisältöä esimerkiksi eri-ikäisten harrastustoimintaan. Tutkimusmaailman ymmärrys ja omaksi kokeminen palvelee pitkällä aikavälillä myös tutkimuksen arvostusta, Rasmus pohtii.

Yhteistyötä poronhoitajien ja koulujen kanssa 

Sirpa Rasmus kiinnostui aikoinaan lumen ja jään geofysiikasta, mutta on sittemmin tutkijanurallaan siirtynyt yhä monitieteisempiin lähestymistapoihin. Viime vuosina yhtenä tutkimuskohteena on ollut poroelinkeinon sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

– Tiedossa oli, että poronhoitajat liikkuvat paljon Pohjois-Suomen maastossa ja ovat kokeneita lumihavainnoijia. Työssään he ovat kiinnostuneita juuri samoista asioista kuin tutkimusryhmämme: lumen tulosta ja lähdöstä, lumipeitteen rakenteesta ja etenkin jääkerroksista lumessa. He tekevät arkisia havaintoja näistä ja tekevät poronhoitoon liittyviä päätöksiä havaintojen perusteella. Elinkeinossa on myös paljon perinteistä lumitietoa, joka siirtyy työssä sukupolvelta toiselle ja joka on paikallista ja paikkasidonnaista. Tällaista tietoa ei ”ulkopuolisella” tutkijalla voi olla, Rasmus kertoo.

Luonnossa työkseen liikkuvien lisäksi Rasmus kollegoineen tunnisti pian toiseksi potentiaaliseksi yhteistyökumppaniksi koulut. 

Tutkija Leena Leppänen opasti rovaniemeläistä koululuokkaa lumitutkimuksen saloihin talvella 2022. Kuva Philip Burges.

– Aloimme yhteistyön Lapin yliopiston LUMA-keskuksen ja Suomen LUMA-verkoston kanssa, joissa lumiaiheisia materiaaleja kouluille oli aiemminkin tehty ja lumi tunnistettu koululaisia kiinnostavaksi aiheeksi. On ”win-win”-tilanne, kun kouluille saadaan hyvää talvikauden materiaalia ja uusia ideoita opiskelun viemiseen ulos luokkahuoneesta ja samalla kertyy aineistoa lumitutkimusta tukemaan.

Positiivisten kokemusten myötä Rasmus on yhdessä kollegoidensa kanssa innostunut kansalaistieteen ajatuksesta yhä enemmän ja toimintaa pyritään oman tutkimustyön ohessa kehittämään eteenpäin.

– Olemme päässeet mukaan löyhään ja epäviralliseen verkostoon, joka kokoaa yhteen Suomen lumitoimijoita sekä lumen havaintoihin ja kansalaistieteeseen perehtyneitä tahoja. Verkoston kokouksia vetää SYKE ja tästä saattaa vielä syntyä kiinnostavia uusia hankkeita ja avauksia, Rasmus arvelee.

Lumikausi julistetaan avatuksi Pyryn päivänä

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Luontoliitto avaavat yhteisesti kansalaisten lumihavaintojen talvikauden Pyryn päivänä 1.11.2023. 

Kyse on vuosittain järjestettävästä tapahtumasta, jonka yhtenä keskeisenä teemana on tänä vuonna juuri kansalaistiede. 

Ensi vuonna Pyryn päivä järjestetään Rovaniemellä, ja silloinkin yhtenä teemana ovat lumeen liittyvät kansalaishavainnot ja niiden kehittäminen.

– Pyryn päivässä luetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa ”lumikauden avauksen julistus”, jonka myötä myös kutsutaan ihan tavallisia ihmisiä tekemään havaintoja lumisessa ympäristössään ja jakamaan niitä tutkimuskäyttöön, Rasmus kertoo.

Niin tutkijoilla kuin muilla havaintojen tekijöillä lumimittaukset alkavat kuopan kaivamisesta. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tutkijavierailulla ollut Marina Falke suoritti lumimittauksia Sodankylässä huhtikuun lopussa 2023. Kuva: Lisa König.