Arktisen keskuksen työryhmässä on mukana neljä eri tapaustutkimusta. Tapaustutkimukset liittyvät muun muassa Jäämeren rataan, kaivostoimintaan, maankäyttöön, tuulivoimaan, porotalouteen, kalastukseen sekä matkailuun.

Hanke toteutetaan mahdollisimman läheisesti eri sidosryhmien, kuten poronhoitajien ja paikallisyhteisöjen, kanssa.

– Näiden tapaustutkimusten avulla tavoitteena on analysoida nykyisen taloudellisen toiminnan vaikutuksia eri mittakaavassa ja sidosryhmittäin oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden näkökulmista, kertoo Joona.

Hankkeen yksi keskeisimmistä kysymyksistä liittyy siihen, miten Arktisen alueen ihmiset kokevat erilaiset talouden kehityshankkeet ja mitataanko kaikkea aina kannattavuuden näkökulmasta. Erityisesti Arktisen keskuksen työryhmässä pohditaan sitä, millaisia perustavanlaatuisia ongelmia Lapissa on maankäytön, luonnonvarojen hyödyntämisen ja toisaalta perinteisten elinkeinojen säilyttämisen suhteen.

Tutkimusmenetelmiä ohjaa osallistavuus

Arktisen keskuksen tutkija Henri Wallen kertoo, että tutkimusmenetelminä työryhmä on hyödyntänyt erilaisia haastattelumenetelmiä ja työpajoja, joihin on osallistunut eri sidosryhmien edustajia. Haastatteluja on toteutettu noin 80 ja työpajoja on järjestetty neljä.

Työpajoissa on käytetty muun muassa ”Erätauko” -keskustelumenetelmää, jonka perustana on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella. Keskustelua johtaa ulkopuolinen ohjaaja, joka pitää huolta keskustelun rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä.

– Haastatteluista ja työpajoista on jäänyt hyvä fiilis. Esimerkiksi juuri kaivostoimintaan liittyen haastateltavat ovat tottuneet osallistumaan tämänkaltaisiin tutkimuksiin jo aikaisemmin, joten siinä mielessä haastattelutilanteet ovat olleet heille jo melko tuttuja, Wallen toteaa.

Miksi juuri oikeudenmukaisuus?

Hankkeen tavoitteena on pyrkiä luomaan puitteet, joiden sisällä voidaan edistää Arktisen alueen kestävää kehitystä. Juuri kestävän kehityksen kannalta on tärkeää pureutua myös oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin.

– YK:n kestävän kehityksen tavoitteet asettavat taloudelliselle kehitykselle tärkeitä suuntaviivoja, joista monia voidaan soveltaa myös Arktisella alueella, mutta ne on ensisijaisesti määritelty globaalille tasolle. Jos Arktisen alueen kehitystä toteutetaan tavalla, jota paikallisyhteisöt eivät pidä eettisenä tai oikeudenmukaisena, on kehitys kestämätöntä, Tanja Joona toteaa.

JustNorth-hanketta koordinoi Uppsalan yliopisto ja sitä johtaa apulaisprofessori Corine Wood-Donnelly. Hankkeen kokonaisbudjetti on 6 miljoona euroa, josta Lapin yliopiston osuus on vajaat miljoona euroa. Toteutusaika hankkeelle on 1.6.2020 – 30.11.2023.

Lisätietoja hankkeesta löytää osoitteesta: www.justnorth.eu

 
Teksti: Juulia Tikkanen, JustNorth -hankkeen harjoittelija keväällä 2022