Seminaarin järjestivät yhteistyössä Ihmisoikeuskeskus, Arktinen keskus, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti (PYVI) ja UArctic -arktisen oikeuden verkosto. Tapahtuma järjestettiin verkkoseminaarina ja tallenne on katsottavissa tästä linkistä 9.11.2022 asti.

Tilaisuuden juontajana toimi Arktisen keskuksen vieraileva vanhempi tutkija Leena Heinämäki. Hän totesi avauspuheenvuorossaan monien ilmastokysymysten olevan ihmisoikeuskysymyksiä, jotka korostuvat arktisilla alueilla, koska alue lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo keskimäärin. Lisäksi Venäjän aloittamalla sodalla on suoria vaikutuksia ihmisoikeuksiin, esimerkiksi sananvapauteen.

Ihmisoikeuskeskuksen Leena Leikas toi alkusanoissaan esille Ihmisoikeuskeskuksen ja akateemisten instituutioiden välisen yhteistyön tärkeyttä, muun muassa Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin kanssa.

Seminaarin avauspuhujatutkimusprofessori Timo Koivurova esitteli puheessaan Valtioneuvoston kanslian tilaaman raportin tuloksia arktisen alueen muuttuneesta yhteistyö- ja turvallisuusympäristöstä.

– Venäjän hyökkäyssodan vuoksi arktisen alueen yhteistyö on uhattuna tai loppunut kokonaan. Yhteistyö on kuitenkin välttämätöntä, jotta voidaan tehdä tärkeitä ilmastotoimia globaalilla tasolla, Koivurova totesi

Arktisen keskuksen tiedeviestinnänpäällikkö Markku Heikkilä käsitteli puheenvuorossaan Suomen arktisen politiikan pitkää linjaa ihmisoikeuksien ja Ukrainan sodan näkökulmasta. Hänen mukaansa Venäjän aloittaman sodan vaikutukset yhteistyöhän pitkällä aikavälillä ovat vielä tuntemattomat.

Tutkimusprofessori Kamrul Hossain keskittyi puheenvuorossaan ihmisten turvallisuuteen Arktisilla alueilla.

– Pääasia inhimillisessä turvallisuudessa on sen läheisyys yhteisöille ja yksilöille, kuten esimerkiksi riittävä ruoan saaminen. Tämä on muuttunut paljon ilmaston muutoksen vaikutuksesta myös arktisilla alueilla.

Yhteiskuntaturvallisuuden yliopistolehtorina Norjan arktisessa yliopistossa Tromssassa toimiva Mirva Salminen on erikoistunut digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen. Hän nosti puheenvuorossaan esille, että on syytä pohtia, tulisiko kyberturvallisuus määritellä ihmisoikeudeksi.

– Digitaalisten oikeuksien toteutumisessa on kyse yhtäältä siitä, miten listatut oikeudet toteutuvat kunkin kohdalla digitaalisessa ympäristössä ja toisaalta siitä, miten kyberfyysisessä arkipäivässä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen riippuu digitaalisen ympäristön toimivuudesta. Arktisilla alueilla kumpaankaan tulokulmaan ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota.

Tutkimusprofessori Stefan Kirchnerin mukaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta haetaan yhä useammin ihmisoikeuksien kautta, koska ilmastonmuutoksella on todellisia vaikutuksia esimerkiksi ihmisten talouteen tai kulttuurin harjoittamiseen. Lisäksi tulevaisuuden sukupolvet otetaan yhä enemmän huomioon lainsäädännön kehittämisessä.

Seminaarin viimeisen puheenvuoron piti Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

– Vaikka saamelaisten osallisuus itseään koskevassa päätöksenteossa on lisääntynyt, paljon on edelleen tehtävänä. Saamelaisten ihmisoikeuksissa on kehitettävää esimerkiksi terveyden, toimeentulon ja turvallisuuden kohdalla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt.

Tilaisuus päätettiin paneelikeskusteluun, jossa tiivistettiin aiempien puheenvuorojen ajatuksia ja keskusteltiin lisää muun muassa ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista inhimillisen turvallisuuden toteutumiseen sekä saamelaisten perinteisen tiedon hyödyntämisestä erityisesti ympäristöä koskevassa päätöksenteossa.

Lisätiedot:

Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa tästä linkistä 9.11.2022 asti: Ihmisoikeuksien ja turvallisuusympäristön arktisia ulottuvuuksia -seminaari

Ihmisoikeuskeskus: www.ihmisoikeuskeskus.fi

Tutkimusprofessori Kamrul Hossain puhumassa inhimillisestä turvallisuudesta.