Tutkimushanke aloitettiin osana PYVIn pohjoismaista yhteistyöverkostoa (Nordic
Research Network for Sami and Environmental Law, NORSEL), ja sen perusta luotiin jo vuonna 2002 Akatemian myöntämällä rahoituksella "Kansainvälinen ympäristöoikeus arktisella alueella; erityisesti arktisten alkuperäiskansojen näkökulmasta" -hankkeeseen. Tällä hetkellä tutkimusryhmässä on tutkijoita kaikkiaan 8. maasta (USA, Venäjä, Kanada, Suomi, Ruotsi, Norja, Belgia ja Saksa).

Yleensä ilmastonmuutostutkimus on luonnontiedevetoista, joskin viime aikoina on
alettu enemmän keskittymään myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
ihmisyhteisöihin. Koska globaali ilmastoregiimi toimii keskeisesti
kansallisvaltioiden kautta, myöskään alueelliset näkökulmat eivät ole
ilmastonmuutos tutkimuksessa olleet tärkeässä roolissa. 

"Tässä tutkimusprojektissa keskitymme nimenomaan arktisiin kansainvälisiin
hallintomekanismeihin ja toimijoihin, joiden osuus on yllättävänkin tärkeä sekä
ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa että sen muutoksiin sopeutumisessa" sanoo
hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova PYVIstä.

"Esimerkiksi Inuittien kansainvälinen järjestö ICC on tekemässä ihmisoikeusvalitusta USAta vastaan, yksilöiden juuri USAn syylliseksi heidän kulttuuriaan uhkaavaan ilmaston lämpenemiseen. Lisäksi mm. Arktinen neuvosto on vahventanut toimiaan ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa. Arktisen neuvoston toimesta tehtiin n. vuosi sitten valmistunut arktisen ilmastonmuutoksen arviointi n. 300 tieteenharjoittajan toimesta. Tällä tieteellisellä raportilla on ollut jo monia vaikutuksia sekä globaalin ilmastoregiimin toimintaan että Arktisen neuvoston sisäisten toimintojen priorisointiin", Koivurova toteaa.

Koivurovan mukaan myös mm. Barentsin Euro-Arktinen neuvosto on ottanut ilmastonmuutokseen haasteisiin vastaamisen keskeiseksi toiminta-ohjelmakseen.