Tutkimuksessa havaittiin yhteys munina tai aikuisina talvehtivien yöperhosten määrän ja niistä keväällä pesimäaikana riippuvaisten paikkalintujen ja kaukaa muuttavien metsälintujen määrän välillä. Tulokset osoittavat, että alkuvuoden yöperhosten runsaus selittää merkitsevästi lintujen runsautta erityisesti havumetsävyöhykkeen pohjoisosassa. Tämä korostaa, kuinka lajien välinen vuorovaikutus on sidoksissa ympäristöön, ja viittaa siihen, että hyönteiskantojen taantuminen voi johtaa niitä syövien lintujen vähenemiseen.

Samanlaista riippuvuutta lintujen runsauden ja yöperhosten runsauden välillä ei kuitenkaan havaittu Etelä- ja Keski-Suomessa eikä niiden yöperhosten osalta, joiden toukkia on lintujen saatavilla vasta myöhemmin kesällä.

– Syy siihen, miksi yöperhosten runsaus vaikutti lintujen runsauteen vain Pohjois-Suomessa, on se, että pohjoisessa lintujen pesimäkaudet ovat lyhyitä, ravintoverkot yksinkertaisia ja yöperhosten määrän vaihtelu eri vuosina on luonnostaan voimakasta. Siksi tietyn hyönteisryhmän runsauden muutokset heijastuvat lintujen runsauteen todennäköisemmin Pohjois-Suomessa kuin Keski- tai Etelä-Suomessa, selittää tutkimuksen pääkirjoittaja, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Mahtab Yazdanian. 

Oulun yliopiston johtamaan tutkimusryhmään kuului tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (LUOMUS), Vrije Universiteit Brusselista ja Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta yliopistotutkija Jukka Jokimäki. 

Pitkäaikaiset seuranta-aineistot ovat arvokkaita

Tutkimuksessa käytettiin 26 vuoden seurantatietoja. 

– Tutkimus korostaa pitkäaikaisten seurantaohjelmien arvoa. Meillä on Suomessa onneksi yksityiskohtaisia esiintymistietoja sekä perhosista että linnuista, jotka tutkimuksessamme yhdistetään ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Tuomas Kankaanpää.

Näin kattavat ajalliset ja alueelliset aineistot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia. Laajoja aineistoja tutkimalla saadaan syvällisempi käsitys ekologisesta dynamiikasta ja ymmärretään paremmin luonnonjärjestelmien monimutkaisuutta. 

Uusi tutkimus osoittaa, että pitkäaikaisten tietojen yhdistäminen tietoihin lintujen muuttostrategioista ja yöperhoslajien kausittaisesta saatavuudesta auttaa selvittämään alueellisia eroja yöperhosten ja niitä syövien lintujen vuorovaikutussuhteissa. 

Tutkimus Evidence for bottom-up effects of moth abundance on forest birds in the north-boreal zone alone julkaistiin arvostussa Ecology Letters tiedelehdessä joulukuussa 2024.

Lisätietoja:

Mahtab Yazdanian, väitöskirjatutkija, 0449521669, Mahtab.yazdanian@oulu.fi, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto.

Tuomas Kankaanpää, tutkijatohtori, 0503085184, Tuomas.kankaanpaa@oulu.fi, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto.

Tiedote Oulun yliopiston verkkosivuilla