Uutisia
 
Merijäätä ja avointa merta.
Kuva: Ilona Mettiäinen.

Millä ehdoilla ilmastonkorjausmenetelmiä voidaan testata?

12.4.2024 10:30

Lapin yliopiston Arktinen keskus on mukana hankkeessa, joka tuottaa ohjaavia periaatteita vastuullisen ilmastonkorjausmenetelmien tutkimuksen ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Rahoitus tulee Euroopan komission Horisontti-ohjelmasta.

Viimeaikaiset havainnot osoittavat maapallon voimakasta lämpenemistä, ja 1,5 asteen rajan arvioidaan ylittyvän jo vuosikymmenen loppuun mennessä. Arktisella alueella on ratkaiseva rooli globaalin ilmaston kannalta, ja alue lämpenee paljon globaalia keskiarvoa nopeammin. Tutkijat kehittävät ilmastonmuokkaus- tai korjausmenetelmiä, jotta kaikkein vakavimmilta vaikutuksilta voitaisiin säästyä, kunnes tehokkaat kasvihuonekaasupäästövähennykset alkavat vaikuttaa.

SRM (solar radiation modification tai sunlight reflection methods) on yksi ehdotettujen ilmastonkorjaus- tai ilmastonmuokkausmenetelmien päähaara, joilla voitaisiin lisätä maapallon heijastavuutta maapallon lämpötilan nousun hillitsemiseksi. 

– Kyseessä on yksi kehitteillä olevista väliaikaisista ”pelastuskeinoista”, joiden tarkoituksena on hillitä globaalin keskilämpötilan nousua ilmastonmuutoksen vakavimpien vaikutusten välttämiseksi, kunnes päästövähennykset alkavat vaikuttaa. Ensisijainen ratkaisu ilmastonmuutokseen on kuitenkin ilmastotoimet päästöjä vähentämällä ja lopulta fossiilisista polttoaineista irtautuminen, tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta toteaa. 

Auringonvalon heijastamiseen eli maapallon heijastavuuden (albedon) lisäämiseen tähtääviä menetelmiä ovat esimerkiksi heijastavien hiukkasten lisääminen yläilmakehään ja meripilvien vaalentaminen.

Auringonvalon heijastaminen_550-2.png
Kuvitus: Elina Pätsi

Tarkastelussa ilmastonkorjauksen tutkimukseen kuten kenttäkokeisiin liittyvät vastuullisuuskysymykset 

Co-CREATE -hanke tutkii ja kehittää maapallon heijastavuuden lisäämiseen pohjautuvien ilmastonmuokkausmenetelmien tutkimuksen ja kenttäkokeiden vastuullisuuden ehtoja monitieteisesti. Hankkeessa tutkitaan muun muassa kenttäkokeen ja käyttöönoton rajapintaa sekä kenttäkokeiden hallintaa niin oikeudelliselta kannalta kuin suuren yleisön näkökulmasta, mukaan lukien eettiset ja vastuullisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymykset. 

Lapin yliopiston Arktinen keskus osallistuu keskeisessä roolissa useisiin hankkeen osioihin ja erityisesti hanketta läpileikkaavaan arktiseen tapaustutkimukseen. Arktisesta keskuksesta hankkeessa työskentelevät tutkimusprofessorit John Moore ja Timo Koivurova sekä tutkija Ilona Mettiäinen. Moore on taustaltaan geofyysikko ja jäätutkija, Koivurova oikeustieteilijä ja Mettiäinen yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija.

– Hankkeen keskiössä on se, millä ehdoilla ilmastonkorjausmenetelmien kenttäkokeet voisivat olla hyväksyttäviä, tai voisivatko ne olla. Hanke tuottaa ohjeiston auringonvalon heijastamiseen tähtäävien ilmastonkorjausmenetelmien vastuullista tutkimusta ja kenttäkokeita koskevan päätöksenteon tueksi, tutkija Ilona Mettiäinen kertoo.

Co-CREATE -hanketta toteuttaa laaja eurooppalainen konsortio, jota johtaa Perspectives GmbH Saksasta. Verkostossa on mukana partnereita Suomen ja Saksan lisäksi myös Iso-Britanniasta, Italiasta, Ranskasta, Alankomaista, Irlannista ja Puolasta.

Koko hankkeen budjetti on noin 3 miljoonaa euroa vuosille 2024–2027, josta Lapin yliopiston osuus hieman yli 264 000 euroa. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (tukisopimus nro 101137642).


Lisätietoja:

Tutkija Ilona Mettiäinen
ilona.mettiainen(at)ulapland.fi