climini

CLIMINI Loppuseminaari ohjelma

Loppuseminaarin esitykset:

Rasmus Sirpa (avaus)
Hast Sanna
Kainulainen Päivi
Kumpula Jouko
Käsmä Mika
Landauer Mia
Lehtonen Ilari
Mettiäinen Ilona
Post Laura
Sorvali Jaana
Qvick Paula
Rasmus Sirpa (lopetus)

CLIMINI-hankkeen loppuraportti liitteineen:

Porotalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen – miten ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida?

Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset [pdf]

Poronhoidon sopeutumisen käytännön keinoja_kevät_CLIMINI_230523.pdf

Poronhoidon sopeutumisen käytännön keinoja_kesä_CLIMINI_230523.pdf

Poronhoidon sopeutumisen käytännön keinoja_syksy_CLIMINI_230523.pdf

Poronhoidon sopeutumisen käytännön keinoja_talvi_CLIMINI_230523.pdf

Ilmastonmuutos on merkittävä porotalouden toimintaedellytyksiin vaikuttava muutosvoima. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt poronhoitoalueella sekä lyhyemmän aikavälin säässä että pidemmän aikavälin ilmastossa. Lämpenevän ilmaston vaikutusten oletetaan jatkossakin näkyvän erityisen voimakkaasti pohjoisilla maa-alueilla, esimerkiksi Suomen poronhoitoalueella.

Muuttuva ilmasto koetaan käytännön poronhoitotöissä muuttuvien vuodenaikojen säiden kautta. Nämä aiheuttavat poronhoidolle sekä hyötyjä että haittoja. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan poron hyvinvointiin ja poronhoitotöihin, mutta myös epäsuorasti laidunympäristön muutoksen kautta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii toimia itse poronhoidossa sekä elinkeinoon liittyvässä neuvonnassa ja hallinnossa. Sopeutuminen on jatkuvaa ja kehittyvää. Poronhoitajien ja koko porotalouden on varauduttava sekä äkillisiin, ehkä ensi viikolla tapahtuviin sääilmiöihin, että pidemmän aikavälin ilmaston hitaisiin muutoksiin.

CLIMINI -hankkeen tavoitteena oli

1. tuottaa olemassa olevan tiedon perusteella yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen porotalouteen ja porotalouden tämänhetkisestä sopeutumisesta
2. tuottaa toimenpidesuosituksia porotaloudelle ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja sen mahdollisesti tarjoamien etujen hyödyntämiseksi
3. juurruttaa sopeutumiseen liittyviä toimintamalleja (”hyviä käytänteitä”) käytännön poronhoitotyöhön esimerkiksi koulutuksen ja neuvonnan kautta.

Partnerit:

• Lapin yliopiston Arktinen keskus (Sirpa Rasmus, Minna Turunen, Mia Landauer, Ilona Mettiäinen)
• Ilmatieteen laitos (Heikki Tuomenvirta, Ilari Lehtonen)
• Luonnonvarakeskus (Jouko Kumpula, Jaana Sorvali)

Hankkeen kuvaus

Hanke toteutettiin alueellisten työpajojen, haastatteluiden, riski- ja haavoittuvuustarkastelun, politiikka-analyysin, yhteistoiminnallisen tutkimuksen ja tulevaisuusanalyysien avulla. Työpajoihin osallistui poronhoitajia, lihanjalostajia, rehuntuottajia ja poromatkailuyrittäjiä.

Lisäksi työskenneltiin poronuoria kouluttavien Lapin ammattikorkeakoulun ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa, sekä Maa- ja metsätalousministeriön, Saamelaiskäräjien, Paliskuntain yhdistyksen sekä porotalouden aluehallinnossa työskentelevien kanssa.

Hankkeessa tuotettiin sopeutumiseen liittyviä toimintamalleja, osaamista, yhteistyöverkosto ja kirjallisia tuotteita, jotka edistävät poroelinkeinon elinvoimaisuutta. Hankkeessa kiinnitettiin erityishuomiota sopeutumistoimien kestävyyteen ja ilmastoystävällisyyteen sekä poronhoitajien osallistumiseen. Hallinnon ja neuvonnan (muun muassa MMM, Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys) kanssa tehdyn yhteistyön kautta pohdittiin lainsäädännön ja tukipolitiikan roolia sopeutumistoimissa. Hankkeen avulla parannettiin poroelinkeinon edellytyksiä ja valmiutta sopeutua tulevaisuuden muutoksiin. Hankkeen toimijoiden kanssa tuotetut tulokset palvelevat koko poronhoitoaluetta lisäämällä erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tietoisuutta ja ympäristöosaamista, sekä hyviä käytänteitä. Hanke tuki kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanoa ja vastasi sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa esiin nostettuihin tarpeisiin parantaa tietoisuutta muuttuvan ilmaston vaikutuksista sekä kehittää ohjauskeinoja ja sopeutumisen välineitä porotaloudelle.

Hankeaika 1.3.2020-30.6.2023.

Rahoitus

Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rakennerahasto-ohjelma ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”.

Kuva: Minna Turunen

Kuva: Sirpa Rasmus