Työpaketit

Työpakettien kuvaukset

WP1: Hallinto

Ensimmäistä työpakettia vetää konsortion vastuullinen johtaja, dosentti ja yliopistotutkija Tanja Joona Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Työpaketti ohjaa REBOUND-hankkeen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa interaktiivisen ja tehokkaan projektinhallinnan avulla. Työpaketin jäseniä ovat kaikkien muiden työpakettien vastuulliset johtajat. REBOUND-hankkeessa on perustettu sidosryhmähallitus, jonka toiminta on tämän työpaketin vastuulla. Sidosryhmähallitukseen kuuluu hankkeen kannalta olennaisia ja keskeisiä toimijoita. Hankkeen vastuullinen johtaja, varajohtaja ja professori Pasi Rautio Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) ja projektikoordinaattori, yliopistotutkija Mia Landauer Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta vastaavat konsortion päivittäisestä hallinnasta. Työpaketin vastuulla ovat mm. projektihallinto, riskienhallinta ja laadunvarmistus, oikeudelliset kysymykset ja sopimushallinta, yhteydenpito tutkijoiden kanssa, HR-asiat, työsuhdeasiat, taloushallinto sekä STN-ohjelmatyö ja budjetin hallinta. Lisäksi työpaketti vastaa sisällöllisen ja taloudellisen raportoinnin toteuttamisesta sekä muiden konsortion instituutioiden avustamisesta tarvittaessa. Tässä työpaketissa toimivat myös vuorovaikutusvastaava Miia Kärnä ja tutkimusassistentti Juulia Tikkanen.

WP2: Paikalliset ja alueelliset keikahduspisteet ja rajat vihreässä siirtymässä

Toista työpakettia vetää konsortion varajohtaja ja professori Pasi Rautio Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Työpaketin tavoitteena on tutkia alueellisia ja paikallisia keikahduspisteitä, jotka edellyttävät elinkeinojen ja paikallisyhteisöjen muutosjoustavuutta oikeudenmukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Nämä keikahduspisteet (eng. tipping points) voidaan määritellä luonnonvarojen riittävyyden tai paikallisyhteisöjen ja elinkeinojen rakenteiden kautta. Aiempien Horizon H2020-hankkeiden (JUSTNORTH ja ArcticHubs) johdosta osa tällaisista keikahduspisteistä on jo tiedossa, mutta vihreän siirtymän aiheuttama murros tuo mukanaan lisähaasteita, jotka edellyttävät uusia ja innovatiivisia tapoja ymmärtää muita yhteiskunnallisia haasteita. Eri arvomaailmojen yhteensovittaminen vaatii kokonaisvaltaista näkemystä. Tätä varten REBOUND hyödyntää jo olemassa olevia oikeudenmukaisuuteen liittyviä arvoindikaattoreita (H2020 JUSTNORTH). Olemassa oleva taloudellisen toiminnan muutosjoustavuus ja soveltuvuus kestävälle kehitykselle edellyttää syvällisempää ymmärrystä paikallisyhteisöjen elinkelpoisuudesta tällaisessa toimintaympäristössä.

WP3: Rakenteita ja rajoja kestäville ja oikeudenmukaisille arktisille yhteisöille ja teollisuudenaloille

Kolmatta työpakettia vetää projektikoordinaattori ja yliopistotutkija Mia Landauer Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Työpaketissa tutkitaan Pohjois-Suomen maankäytön suunnittelua ja hallintaa, sekä näihin liittyen oikeudenmukaisuutta ja muutosjoustavuutta paikallisyhteisöissä neljän empiiristen tapaustutkimusten avulla niin taloudellisesta, sosiokulttuurisesta kuin ympäristöllisestä näkökulmasta. Tapaustutkimuksissa tarkastellaan myös ylikansallisia (EU) ja kansallisia sääntelypuitteita. Lainsäädännön ongelmakohtien tunnistaminen, suunnittelukäytännöt, investointitoimet sekä maankäytön hallintamenettelyt ovat osa analyysia. Tämä työpaketti kehittää työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tarkastella maankäytön alueellisuutta sekä rajoja oikeudenmukaisuuden ja muutosjoustavuuden näkökulmista. Tietoa tuotetaan yhdessä alueellisten toimijoiden, kuten päätöksentekijöiden, suunnittelijoiden, elinkeinojen harjoittajien sekä muiden paikallisten ihmisten kanssa.

WP4: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, sopeutumiskyky ja koulutus vihreässä siirtymässä

Neljättä työpakettia vetää professori Pigga Keskitalo Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Työpaketti keskittyy sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen tarkastelemalla mm. lasten, nuorten ja ikääntyneiden näkökulmia vihreästä siirtymästä. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sukupolvien väliseen vuoropuheluun, ja miten oikeudenmukaisuus tunnistetaan ja koetaan vihreään siirtymään liittyen. Tämä työpaketti kiinnittyy Suomen lapsistrategiaan ja kansalliseen ikäohjelmaan, jotka korostavat eri ikäryhmien osallisuuden merkitystä. Työpaketin toteuttama tutkimus tukee myös Agenda2030-ohjelman tavoitteita oikeudenmukaisuuden edistämisestä kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käytön osalta. Tutkimus toteutetaan poikkitieteellisinä työpajoina Pohjois-Suomessa yhdessä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vetämän kuudennen työpaketin kanssa. Työpajoissa käytetään erilaisia osallistavia menetelmiä, kuten luontokuvasarjoja, karttoja ja digitaalisia pelejä. Työpajoihin kuuluu taiteellista dokumentointia ja näyttelyitä. Hankkeen lopuksi kouluille ja opettajille tuotetaan opaskirja lasten ja nuorten osallistamisesta vihreään siirtymään sekä sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyen.

WP5: Oikeudenmukaisuutta yli rajojen - vihreän siirtymän mahdollistaminen kaikille

Viidettä työpakettia vetää apulaisprofessori Dorothée Cambou Helsingin yliopistosta. Työpaketti keskittyy tutkimaan, miten vihreää siirtymää edistävät oikeudelliset, poliittiset ja liiketoiminnalliset prosessit vaikuttavat tiettyihin ryhmiin, ja tuomaan esiin näihin prosesseihin liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia. Työpaketissa toteutettava oikeussosiologinen tutkimus sisältää tapaustutkimuksia metsiin, kaivoksiin ja tuulivoimaan liittyvistä hankkeista, jotka vaikuttavat marginaalissa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksiin. Työpaketissa tutkitaan näiden elinkeinojen taustalla olevia säädöksiä, poliittisia strategioita ja liiketoimintakäytäntöjä, joiden avulla voidaan ymmärtää paremmin nykyisiä hallintojärjestelmään liittyviä rajoituksia oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi. Tapaustutkimukset toteutetaan paikallisia sidosryhmiä osallistaen työpajojen ja puolistrukturoitujen haastattelujen muodossa.

WP6: Muutosjoustavuutta osallistavan muotoilun ja taideperustaisten menetelmien avulla

Kuudetta työpakettia vetää professori ja dosentti Jonna Häkkilä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta. Työpaketti keskittyy osallistaviin menetelmiin, joiden avulla sidosryhmien kanssa voidaan luoda oikeudenmukaisia ja kestäviä tulevaisuuksia arktisella alueella. Työpaketti kehittää suunnittelukonsepteja edistämään tietoisuutta ja sitoutuneisuutta oikeudenmukaisemman vihreän siirtymän puolesta. Työpaketissa käytetään osallistavan suunnittelun menetelmiä, palvelumuotoilua ja taidelähtöisiä menetelmiä, joiden avulla paikallisyhteisöjä, teollisuuden edustajia sekä erilaisia asiantuntijoita pystytään sitouttamaan mukaan. Työpaketti tekee yhteistyötä muiden työpakettien kanssa ottamalla ne mukaan sidosryhmiksi ja asiantuntijoiksi mm. työpajoihin sekä raportoimalla niille havaituista "kipupisteistä" ja muista esiin nousevista oivalluksista. Tavoitteena on myös kehittää keinoja ja menetelmiä, jotka lisäävät sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja luoda konsepteja oikeudenmukaisempia, kestävämpiä ja muutosjoustavampia tulevaisuuksia varten.

WP7: Suositusten ja ohjauskeinojen kehittäminen

Seitsemättä työpakettia vetää erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Työpaketin tavoitteena on arvioida kriittisesti politiikkaa ja sääntelyä, jotka tällä hetkellä määrittelevät arktisen alueen taloudellisen toiminnan reunaehtoja. Tavoitteena on myös kehittää politiikkatoimia ja sääntelyratkaisuja oikeudenmukaisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. Työpaketin visiona on nähdä Pohjois-Suomi luonnonvarojen kestävän hallinnan mallialueena pelkän hyödyntämisajattelun sijaan. Työpaketissa käytetään muiden työpakettien tapaustutkimusten tuloksia Suomen ja EU:n nykyisten sääntelykeinojen arvioimiseksi ja politiikkasuositusten laatimiseksi. Työpaketissa nähdään, että taloudellisen toiminnan lähtökohtana tulee olla vaikutusten piirissä olevien ihmisten hyväksyntä.

WP8: Viestintä ja vuorovaikutus

Kahdeksatta työpakettia vetää vuorovaikutusvastaava Miia Kärnä. Työpaketti keskittyy yhdessä sidosryhmien kanssa tehtävään työhön sekä tiedeviestintään oikeudenmukaisen vihreän siirtymän kontekstissa. Päämääränä on varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa tiedon yhteistuotantoon sekä projektin tulosten levittämiseen. Tämä toteutetaan kehittämällä hybridistä infrastruktuuria vuosittaisten vuorovaikutustapahtumien avulla ja yhdistämällä tiedeviestintää sekä digitaalista markkinointia. Keskeisenä käsitteenä ja hankkeen lopputuotoksena toimii uusi perustettava rajapintaorganisaatio ”Hybrid Centre for Arctic Green Transition”. Tavoitteena on kehittää ainutlaatuinen hybridinen infrastruktuuri, joka yhdistää tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, poliittiset päätöksentekijät, sidosryhmät ja kaikki oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä kiinnostuneet. Organisaatiota rakennetaan nimenomaan arktisella alueella, mutta se tulee palvelemaan laajasti yhteiskuntaa ja mm. EU-tason päätöksentekoa. Uusilla REBOUND-hanketta tukevilla tutkimushankkeilla mahdollistetaan organisaation kasvu asiantuntijaorganisaatioksi, joka antaa kokonaisvaltaisen kuvan kestävyysmurroksen ydinkysymyksistä liittyen tuulivoimaan, kaivostoimintaan, luontomatkailuun, puolustussektoriin, perinteisiin elinkeinoihin sekä maa- ja metsätalouteen. Työpaketin toimintaan kuuluu keskeisesti myös hankkeen viestintä, kuten sisäinen ja ulkoinen viestintä, sosiaalinen media, hankkeen nettisivujen ylläpito, uutiskirjeiden laatiminen, ja tilaisuuksien järjestäminen.