Julistusta laatimassa oli yli 70 alkuperäiskansojen, alan tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden osapuolten edustajaa, jotka kuluneella viikolla kokoontuivat Rovaniemellä ja Pyhätunturilla. Konferenssiin osallistujat korostavat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja sitä, ettei konferenssijulistusluonnos edusta kaikkien alkuperäiskansojen ääntä. Suomesta julistusluonnoksen laatimiseen osallistuivat saamelaismuseo Siidan edustaja sekä Saamelaiskäräjien edustaja.
Uusi julistusluonnos antaa suosituksia ja ohjeita siitä, millä tavoin arktisen alueen pyhiä paikkoja tulisi nykyistä paremmin tunnistaa, suojella ja hallita.
Pyhät paikat ovat alueita, joilla on erityistä henkistä merkitystä arktisille kansoille ja yhteisöille.
– Usein näiden paikkojen suojelu auttaa säilyttämään herkkää luonnonympäristöä ja sen moninaisuutta. Nämä paikat ovat itse asiassa maailman vanhimpia suojelualueita. Pyhät paikat ovat myös erityisen tärkeitä arktisen alueen perinteisten kulttuurien ja elämäntapojen säilyttämiseksi, sanoo Montrealin yliopiston professori Thora Herrmann, joka on yksi konferenssin järjestäjistä.
11.–13. syyskuuta järjestetty konferenssi (Protecting the Sacred: Recognition of Sacred Sites of Indigenous Peoples for Sustaining Nature and Culture in Northern and Arctic Regions) kokosi osanottajia kautta koko arktisen maailman Siperian Jakutiasta Kanadaan, Alaskaan ja saamelaisalueelle sekä nenetsien ja hantien alueelle asti. Tapahtuman järjestäjinä olivat Lapin yliopiston Arktinen keskus yhdessä Arktisen yliopiston ja Montrealin yliopiston kanssa.
Julistusluonnos julkistettiin Pyhätunturilla perjantaina pidetyssä seremoniassa.
Julistusluonnoksen alkuperäisteksti (englanniksi)
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Leena Heinämäki, Arktinen keskus
leena.heinamaki (at) ulapland.fi
P. 040 484 4280
Professori Thora Herrmann, Université de Montreal
thora.martina.herrmann (at) umontreal.ca
Konferenssin internetsivut
Taustatietoa konferenssista
Pyhiä luonnonpaikkoja on kansainvälisesti tutkittu kulttuurisen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäjinä ja vaalijoina. Pyhät paikat ovat perinteisesti olleet monella tapaa tärkeitä alkuperäiskansojen kulttuurille. Yhä tänä päivänä pyhät paikat ovat merkityksellisiä alkuperäiskansojen yhteisöllisyyden, identiteetin, henkisyyden ja luontosuhteen näkökulmista.
Monenlainen taloudellinen kehitys, kuten kaivos- tai metsäteollisuus tai turismi, saattaa uhata pyhien paikkojen säilymistä koskemattomina luonnonpaikkoina. Toisinaan myös ihmisten muovaamat pyhät paikat, kuten kalliomaalaukset, ovat joutuneet tarkoituksellisen töhrimisen kohteiksi. Monet pyhät luonnonpaikat eivät ole yleisessä tiedossa. Joskus alkuperäiskansa haluaa pitää pyhän paikan ulkopuolisilta salaisena, koska paljastamiseen liittyy haasteita henkisten arvojen vaalimisen suhteen.
Konferenssin tavoitteena on toimia foorumina, jonka pohjalta käynnistetään tutkimushanke, joka tähtää myös konkreettisiin suosituksiin päätöksentekijöille. Lisäksi tutkimushankkeeseen pyritään ottamaan mukaan koulutuksellinen näkökulma pyhiin paikkoihin liittyvän kulttuuriperinnön siirtämiseksi nuorille sukupolville.
LaY/AK/JL |