haastattelut

Saara Ketola jearahallama Ávžžesjávrri gilis 2016.

Saara Ketola: Saamelanen perinnetieto ja sen eteenpäin siirtäminen.

Käsivarren Akwé:Kon -työryhmän jäsen Tuomas Aslak Juuso kertoo ryhmän toiminnasta osana biodiversiteettisopimuksen kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmän tarkoituksena on paikallisen saamelaisen perinnetiedon ja luontosuhteen kartoittaminen, jotta se voidaan ottaa huomioon paremmin alueen suunnittelussa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola kertoo Nesslingin säätiöstä sekä erityisesti ottaa kantaa säätiön toivomaan tutkimuksen vuorovaikutuksellisuuteen sidosryhmien kanssa.

Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala kertoo videolla kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen liittyvien Akwé:Kon vapaehtoisten ohjeiden täytäntöönpanosta Saamelaiskäräjien näkökulmasta. Hän valottaa myös saamelaisten perinnetiedon merkitystä maankäyttöön liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa, sekä pohtii kulttuuristen vaikutusten arviointiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Ilkka Heikkinen toimii ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvojana. Hänen asiantuntijuutensa liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön. Tällä videolla Heikkinen kertoo kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa saamelaisten oikeuksiin ja osallistumiseen liittyen. Hän kuvailee mistä nk. vapaehtoisissa Akwé:Kon ohjeissa on kysymys ja mihin niiden soveltamisella tähdätään. Hän vastaa myös kysymykseen siitä, miten perinnetieto voitaisiin paremmin huomioida ympäristöä koskevassa päätöksenteossa.

 

Marina von Weissenberg toimii neuvottelevana virkamiehenä Ympäristöministeriössä. Hänen työnkuvaansa kuuluvat luonnon monimuotoisuus sekä biodiversiteettisopimus. Sen lisäksi että hänen vastuualueenaan on EU:n biodiversiteettipolitiikka, hän on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n hallituksessa ja varapresidenttinä.

Tällä videolla Marina von Weissenberg kertoo biodiversiteettisopimuksesta sekä siihen liittyvästä Nagoyan geenivarapöytäkirjasta. Hän valottaa erityisesti saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen osallistumista sopimuksen kokouksiin ja nk. artikla 8 j työryhmään, joka liittyy alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asemaan sopimuksessa. Von Weissenberg ottaa myös kantaa siihen, mitä päätöksentekijöiden tulisi ymmärtää alkuperäiskansojen perinnetiedosta, jotta se voitaisiin paremmin sisällyttää ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

 

Videolla tutkija Heta Heiskanen pohtii, miten päätöksentekijät saataisiin paremmin ymmärtämään mistä saamelaisten perinnetiedossa on kysymys. Työskennellessään saamelaisten kanssa Heta Heiskanen on perehtynyt läheisesti perinnetiedon merkitykseen maankäyttöön liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hän avaa haastattelussa myös näkemyksiään siitä, miten kulttuuristen vaikutusten arviointia voitaisiin kehittää, jotta päätöksenteko suojelisi saamelaisten kulttuurin ja sen mukaisten perinteisten elinkeinojen säilyttämistä.

Videolla Helsingin yliopiston vanhempi tutkija Aili Pyhälä kertoo tutkimuksestaan alkuperäiskansojen perinnetietoon liittyen. Hän on julkaissut laajasti alkuperäiskansoihin liittyvistä kysymyksistä ja työskennellyt noin 15 eri alkuperäiskansojen heimojen kanssa ympäri maailmaa, erityisesti Amazoniassa, asuen myös yhteisöjen kanssa, jotka ovat vasta juuri saaneet ensimmäiset kontaktit yhteisönsä ulkopuolisten ihmisten kanssa. Aili Pyhälä on tutkinut mm. alkuperäiskansojen käsitettä terveydestä ja hyvinvoinnista  sekä globaalin ympäristömuutoksen kokemista alkuperäiskansayhteisöissä. Videolla hän avaa sitä, miten alkuperäiskansojen perinnetieto kumpuaa kokonaan erilaisesta maailmankuvasta, mikä vaikeuttaa sen ymmärtämistä ja huomioon ottamisessa yhteisön ulkopuolisissa vuorovaikutussuhteissa, jotka perustuvat ”länsimaiseen” systeemiin. Lue lisää täältä.

Assi Harkoma Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta jututtaa porosaamelaista Inkeri Siilasjokea hänen kokemuksistaan liittyen saamelaiseen perinteiseen elämäntapaan sekä nykyajan tuomiin muutoksiin. Inkeri Siilasjoki kertoo, kuinka sää, maailma ja ihmisten arvot ovat muuttuneet, mutta poro on ja säilyy kaiken keskellä.

 

Tutkija Heta Heiskanen haastattelee Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensista liittyen saamelaisten perinnetietoon sekä sen huomioimiseen ympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Haastattelu on osana Nesslingin säätiön rahoittamaa, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen vetämää projektia saamelaisten perinnetiedon sisällyttämisestä ympäristöpäätöksentekoon.