Kotisivu | Biodiveristeettisopimus ja Akwé:Kon -ohjeet | Perinnetiedon kerääminen ja käyttöVideohaastattelut

 

Perinnetiedon kerääminen, käyttö ja aineiston käsittely

Tällä sivulla kuvataan perinnetiedon keräämisen lähtökohtia ja käytännön toteutusta sekä varsinaista perinnetiedon käyttämistä hankkeessa. Lisäksi käydään läpi perinnetietoaineiston käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.

Tekstin kuvituksena toimii perinnetiedon keräämisen aikana kuvattu videomateriaali, joka sisältää elävää saamelaista kulttuuriperintöä. Videomateriaalin tarkoituksena on avata sitä kontekstia, jossa perinnetietoa kerättiin, ja näyttää miten perinnetieto elää saamelaisessa poronhoidossa nykypäivinä.


Videot: Elon haku isommasta aitauksesta kaarteeseen eli poroaitaukseen

Lähtökohdat

Hankkeessa käytettiin yhteisölähtöistä lähestymistapaa. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa sitä, että hankkeessa pyrittiin vastaamaan Käsivarren Akwé: Kon -ryhmän, ja sitä kautta laajemmin saamelaisyhteisön, tarpeisiin. Tältä pohjalta hankkeen selkeäksi tehtäväksi muodostui Akwé: Kon -ryhmän tukeminen sille määrätyssä tehtävässä eli maankäyttöön liittyvän perinnetiedon välittämisessä Käsivarren erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin (HKS). Laajemmassa mielessä tämä tarkoitti hankkeen nimen mukaisesti saamelaisen perinnetiedon sisällyttämistä ympäristöpäätöksentekoon. Näin hanke hyödytti saamelaisyhteisöä.

Yhteisölähtöiselle lähestymistavalle ominaiseen tapaan toteutus tapahtui osallistuttamalla saamelaisia hankkeessa tehtyyn työhön. Tämä ei tarkoittanut saamelaisten näennäistä osallistuttamista hankkeeseen vaan pyrittiin aitoon yhteistyöhön paikallisyhteisön kanssa. Hanke suunniteltiin ja käytännön työ toteutettiin pitkälti yhdessä Akwé: Kon -ryhmän jäsenten ja muiden paikallisyhteisön edustajien kanssa.

Video: Porot kaarteessa

Miksi perinnetietoa kerättiin?

Akwé: Kon -ryhmän tehtävänä oli välittää Käsivarren erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin perinteistä tietoa, jonka ansiosta saamelaisilla alkuperäiskansana on mahdollisuus vaikuttaa heidän kulttuurinsa ja perinteisten elinkeinojensa harjoittamisen edellytyksiin alueella. Käsivarren Akwé: Kon -ryhmä ei tyytynyt vain kommentoimaan omalta osaltaan HKS:a vaan perinnetietoa haluttiin kerätä laajemmin paikalliselta saamelaisyhteisöltä. Näin haluttiin varmistaa laajempi osallisuus ja tiedon välittyminen ympäristöpäätöksentekoon.  

Tältä pohjalta projektin luontevaksi ja selkeäksi tehtäväksi muodostui Akwé: Kon -ryhmän tukeminen ja avustaminen perinnetiedon keräämisessä. Perinnetieto itsessään on laaja käsite, joka voi pitää sisällään hyvinkin sensitiivisiä aspekteja. Akwé: Kon -ryhmän kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päätettiin keskittyä tiettyihin, ympäristöpäätöksenteon kannalta keskeisiin pääaiheisiin ja perinnetietoa koskevat kysymykset laadittiin yhteistyössä ryhmän edustajien kanssa.

Video: 8 Poron näkökulmaa kaarretilanteesta

Millaista tietoa kerättiin?

Tiedon keräämisessä keskityttiin yleiseen ja kaikkien tiedossa olevaan perinnetietoon, jota paikalliset halusivat Metsähallituksen sisällyttävän erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin. Hankkeessa ei kerätty sellaista perinnetietoa, jota pidettiin salaisena. HKS:n kannalta keskeisiksi aiheiksi muodostuivat perinteinen poronhoitomalli ja tapa käyttää maata.

Käsivarressa poronhoito perustuu perinteiseen saamelaiseen tapaan harjoittaa elinkeinoa. Haastatteluissa oli tärkeää kerätä tietoa perinteisestä poronhoitomallista, mikä perustuu vanhaan siida-järjestelmään. Siida tarkoittaa sukuun perustuvaa kyläryhmää. Käsivarressa poronhoito jakautuu kolmeen eri kyläryhmään ja niiden sisäisiin pienempiin perhekuntiin.

Poronhoitolaki ja paliskuntajärjestelmä eivät varsinaisesti tunnusta siida-järjestelmään perustuvaa saamelaista poronhoitoa.


Videot: Porojen perinteinen kiinniotto suopungilla kaarteessa

Akwé: Kon -ryhmän tarkoituksen mukaisesti tietoa kerättiin myös saamelaisten perinteisistä tavoista käyttää maata. Huomiota kiinnitettiin luonnollisesti siihen, miten maankäyttöä on tehty perinteisesti kestävällä tavalla.  

Näin pyrittiin varmistamaan erityisesti perinteisen saamelaisen poronhoitomallin ja maankäyttötapojen huomioiminen HKS:ssa.

Nopeasti kävi myös selväksi, että oli tärkeää kerätä ja tallentaa laajemmin tietoa vanhasta jutaamisajasta, jolloin ihmiset paimensivat poroja ja liikkuivat porojen luontaisen laidunkierron mukaisesti tunturissa. Yhteisössä ei ollut kovinkaan montaa jutaamisajan eläneitä ja aikakauden muistavia ihmisiä enää jäljellä.

Video: Vasojen merkkaus perinteisellä tavalla eli korviin leikattavalla poromerkillä.

Miten tietoa kerättiin?

Perinnetietoa kerättiin haastattelemalla paikallisia saamelaisia, jotka ovat harjoittaneet elävää saamelaiskulttuuria ja perinteistä elinkeinoa eli poronhoitoa alueella. Käsivarressa saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat erottamattomalla tavalla yhteydessä toisiinsa.

Video: Perinnetiedon välittyminen tietoisen opettamisen, vanhemmalta sukupolvelta saadun mallin ja poronhoidon käytänteiden kautta.

Aluksi järjestettiin kyläkokous, johon kaikilla projektista tai asiasta kiinnostuneilla paikallisilla oli mahdollisuus osallistua. Tämän jälkeen aloitettiin varsinainen projektin koordinoima perinnetiedon kerääminen kolmesta eri kyläryhmästä, joihin poronhoito jakautuu Käsivarren paliskunnassa. Käytännössä haastattelut toteutettiin yhteistyössä kutakin kyläryhmää edustavan Akwé: Kon -ryhmän jäsenen tai varajäsenen jäsentä paikkaava henkilön kanssa. Näin haastattelut toteutettiin aina haastateltaville ennestään tutun henkilön ja kyläryhmästä valmiiksi tietoa omaavan paikallisyhteisön edustajan kanssa. Haastatteluissa käytettiin saamen tai suomen kieltä riippuen haastateltavan preferensseistä.

Haastatteluja tehtiin kolmessa eri kyläryhmässä. Haastattelukierros aloitettiin Kaijukoiden eli Raittijärven kyläryhmästä, jossa paimennetaan poroja paliskunnan pohjoisosissa. Sen jälkeen siirryttiin Käsivarren keski- ja länsiosissa sijaitsevaan Kova-Labbojen kyläryhmään ja lopuksi haastateltiin Erkunoiden eli Palojärvi – Kultima tokkakunnan edustajia eteläosassa.

Videot: Poron nylkeminen ja lihan käsittely perinteisellä tavalla.

Hoito- ja käyttösuunnitelmiin kuuluvat Käsivarren ja Saanan erämaa-alueet sekä Natura 2000 -alue ovat sijainneet perinteisesti Kova-Labbojen ja Kaijukoiden kyläryhmien alueilla. Akwé: Kon -ryhmän kanssa tehdyn päätöksen mukaisesti perinnetiedon keräämistä laajennettiin paliskunnan eteläosissa poroja paimentavan Erkunoiden eli Palojärvi-Kultima kyläryhmään, jonka edustajilla oli yhtälailla arvokasta ja olennaista tietoa saamelaisesta kulttuurista ja poronhoidosta Käsivarren alueella.

Yleisesti Käsivarressa poronhoitoa tulee ajatella kolmen kyläryhmän muodostamana erottamattomana kokonaisuutena, missä alueen kapeuden ja laidunmaiden niukkuuden vuoksi jokaiseen yksittäiseen kyläryhmään vaikuttavat tekijät aiheuttavat kumulatiivisia vaikutuksia koko Käsivarren paliskunnan alueella.

Video: Paistin lahpominen eli leikkaaminen savulihaksi.

Haastatteluja tehtiin Käsivarressa noin kolmen ja puolen kuukauden ajan vuoden 2016 alkupuolella jokaisesta kolmesta kyläryhmästä.

Lisäksi tiedon keräämisen yhteydessä kuvattiin videohaastatteluja, jotka käsittelevät saamelaisten perinnetietoa ja ympäristöpäätöksentekoa. Videohaastatteluihin osallistui kolmea eri sukupolvea edustavia saamelaisia ja haastattelut tehtiin hyvin luontaisessa ympäristössä eli perinteisessä saamelaiskylässä.

Video: Haastattelujen teko perinteisessä saamelaiskylässä tunturien keskellä

Video: Lähtövalmistelut perinteisestä saamelaiskylästä

Videot: Perinteiseen saamelaiskylään liikkuminen tapahtui moottorikelkalla

Miten aineistoa käytettiin?

Haastatteluissa kerätty aineisto työstettiin muotoon, jossa sitä voidaan käyttää hyväksi ympäristöpäätöksenteossa.

Saamenkielisen haastatteluiden litteroinnista ja kääntämisestä vastasi Käsivarressa käytetyn saamenkielen erityissanaston hallitseva paikallisyhteisön edustaja.

Koska hankkeen tuli ensisijaisesti palvella Akwé: Kon -ryhmän tarpeita, aineistosta kerättiin erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia kannalta tarpeellista tietoa, josta tehtiin erilaisia yhteenvetoja ryhmän käytettäväksi. Työ tehtiin osallistuen samanaikaisesti Akwé: Kon -ryhmän kokouksiin Käsivarressa ja konsultoiden ryhmän tarpeita, joihin pyrittiin aina vastaamaan mahdollisimman onnistuneen lopputuloksen saamiseksi. Aineisto ja yhteenvedot luovutettiin Akwé: Kon -ryhmän käyttöön alkukesästä 2016, jolloin ryhmä viimeisteli ja lähetti omat lausuntonsa Metsähallitukselle 

Aineiston työstämisestä vastasi kyseisenä ajankohtana kolmen harjoittelijan hanketiimi. 

Video: Elon vapauttaminen kaarteen jälkeen tunturiin.

Hankkeen laajempana tavoitteena on, että haastatteluissa kerättyä tietoa voitaisiin käyttää yleisemmin ympäristöpäätöksenteon tukena. Tarkoitusta varten laadittiin laajempi raportti ja järjestettiin koulutuksellinen työpaja muun muassa virkamiehille. Olennaisen tärkeää oli, että raportti sisälsi kuvauksen Käsivarressa käytetystä poronhoidon mallista. 

Aineiston loppusijoituspaikka?

Perinteisen tiedon keräämisen lisäksi on erittäin tärkeää löytää aineistolle oikea loppusijoituspaikka. Tähän liittyy monia eettisiä ja omistusoikeudellisia kysymyksiä. Kyseessä ovat saamelaisten perinnetietoa sisältävät arkisto-, kuva-, ja äänimateriaalit, joita kerättiin monipuolisesti hankkeen aikana.

Projektitiimille on ensiarvoisen tärkeää käsitellä aineistoa tutkimuseettisesti oikealla ja saamelaisyhteisön hyväksymällä tavalla. Hanketiimi onkin pyrkinyt konsultoimaan saamelaisyhteisöä näissä kysymyksissä.

Aineisto loppusijoitetaan tavalla, jonka ansiosta perinnetieto, mutta myös tutkimustulokset, palautuvat yhteisölle ja ovat saamelaisten käytettävissä tulevaisuudessa. Kyseinen menettelytapa on tärkeä, sillä saamelaisten perinnetieto on luoteeltaan kollektiivista. Puhutaan saamelaisten kollektiivisesta oikeudesta kulttuuriperintöönsä.

Näin hanke noudattaa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa koskevien ohjeiden mukaista tiedon palauttamista yhteisön jäsenille.

Video: Maisemat Käsivarressa.

Teksti ja videot: Assi Harkoma