Biodiversiteettisopimus (1992) on kansainvälinen sopimus, jonka päämäärä on suojella luonnon monimuoutoisuutta. Siihen sisältyy myös vaatimuksia alkuperäis- ja perinteisen elämäntavan omaavien paikallisväestöjen perinnetiedon suojelemiseksi. Sopimuksen on ratifioinut 196 maata Suomi mukaanlukien.

Biodiversiteetillä tarkoitetaan eläin- ja kasvilajien sekä ekosysteemien monimuotoisuutta niin maalla kuin vedessä. Korkean biodiversiteetin ympäristöissä esiintyy siis suuri määrä eri lajeja, joilla on eri ominaisuuksia. Lajien laaja kirjo tekee luonnosta vahvemman erilaisten vaarojen ja häiriöiden varalta. Luonnon kestävällä käytöllä tarkoitetaan, ettei luonnon monimuotoisuutta tuhota eikä mitään luonnonresurssia käytetä niin nopeasti, että se loppuu kesken. Kestävä käyttö kuuluu biodiversiteettisopimuksen pääperiaatteisiin.

Perinnetieto on sukupolvelta toiselle periytyvää tietoa, joka on kansan elämäntavan perusta. Tieto siirtyy opetuksen lisäksi suullisen kerronnan ja käytännön tekemisen kautta. Kansan perinnetieto näkyy sen käsitöissä, elinkeinoissa, teknisissä keksinnöissä, henkisissä arvoissa ja suhtautumisessa luontoon. Saamelainen perinnetieto on esimerkiksi poronhoidon, luontoon liittyvien taitojen ja laidunalueiden käytön perusta.

Biodiversiteettisopimus vaatii valtioita laatimaan suojelualueita ja omat kansalliset suunnitelmat luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Sopimus pitää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja resurssien kestävää käyttöä maailman yhteisenä vastuuna ja edellyttää niin kansainvälistä yhteistyötä kuin valtioiden sisäistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Kunkin maan tulee tutkimukseen panostamalla tunnistaa omat herkät luonto- ja lajityyppinsä ja päättää suojelutoimista kestävän käytön mukaisesti. Vaarassa olevien lajien suojelu täytyy ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa ja maankäytön suunnittelussa. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys tulee olla esillä koulutuksessa ja mediassa. Kansalaisilla on oikeus osallistua päätöksentekoon sellaisissa hankkeissa, joilla voi olla vaikutuksia aroille lajeille.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisella on itseisarvoa, mutta myös taloudellisia, kultturisia ja terveydellisiä hyötyjä. Eri lajien suojeleminen tukee ruoantuotantoa ja lisäksi biologisista resursseista on hyötyä lääkkeiden kehittämisessä. Ruoantuotannon ja ihmisten terveyden turvaaminen on erityisen tärkeää väestön kasvaessa nopeasti maailman köyhimmillä alueilla. Suurin osa maailman biologisista resursseista sijaitsee maailman köyhimmillä alueilla ja usein alkuperäis- ja perinteisen elämäntavan omaavien paikallisväestöjen perinteisillä mailla. Resurssien kaupan tulee tapahtua reilusti ja tasapuolisesti.

Alkuperäis- ja perinteisen elämäntavan omaavilla paikallisväestöillä on tärkeä rooli biologisten resurssien käyttäjinä, hoitajina ja tuntijoina. Ympäri maailmaa eri kansojen kulttuurit ja elämäntavat perustuvat luontoon. Luonto toimii suoraan kaiken ruoan ja käsityön lähteenä ja sillä on monesti hengellinen merkitys. Kulttuurin selviytyminen vaatii luonnon kestävää käyttöä, jolle perinnetiedolla on suuri merkitys. Sopimuksessa tuetaan alkuperäis- ja perinteisen elämäntavan omaavien paikallisväestöjen kestäviä elämäntapoja ja perinnetiedon säilyvyyttä.

Akwé: Kon -ohjeet ovat biodiversiteettisopimuksen osapuolten sopimat vapaaehtoiset ohjeet alkuperäis- ja paikallisväestöjen luontosuhteiden säilyttämiseksi. Sen suosituksiin kuuluu esimerkiksi, että alkuperäis- ja paikallisväestöt saavat osallistua päätöksentekoon, jolla on vaikutuksia sen perinteisillä mailla. Ohjeet pitävät luontoarvoja yhteenkuuluvina muiden elämän arvojen kuten kulttuuriarvojen kanssa ja edistävät yhteistyötä valtion ja alkuperäiskansojen välillä. Suomessa ohjeita on käytetty Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmissa Käsivarren erämaa-alueella, Hammastunturissa, Saanassa ja Mallassa, ja niitä sovelletaan saamelaisiin yhteisöihin.

Kun alkuperäis- ja paikallisväestön näkökulmia otetaan jo maankäytön suunnittelussa huomioon, vältetään myöhempiä ristiriitoja ja mielipahan kylvämistä. Ohjeet suosittelevat huomioimaan eri-ikäisten ja erikielisten näkökulmia. Jos ristiriitoja kuitenkin syntyy, täytyy jo ennakkoon olla kehitettynä suunnitelmia niiden huomioimiseen ja ratkaisuun.

Akwé: Kon -ohjeet on suunniteltu kansainväliseen käyttöön mutta niitä sovelletaan kansallisten lakien mukaisesti. Niiden käyttö soveltaa valtioneuvoston 2012 periaatepäätöstä luonnon suojelemiseksi ja on kirjattu Ympäristöministeriön kokoaman työryhmän toimintaohjelmaan 2013-2020. Ohjeet ovat Suomelle mahdollisuus toteuttaa Biodiversiteettisopimuksen pykäliä ja samalla hyötyä saamelaisten arvokkasta luontotiedosta ja syvästä ymmärryksestä onnistuneen poronhoidon edellytyksistä.

Akwé: Kon tarkoittaa mohawkin kielessä kaikkea luomakunnassa, mikä kuvastaa ohjeiden periaatetta huomioida eri arvoja ja niiden yhtenäisyyksiä.

Akwé: Kon -kokemuksia Suomessa

Hammastunturi

Metsähallitus ja saamelaiskäräjät sovelsivat Akwé: Kon -ohjeita Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) luonnissa. Projektia varten koottiin Akwé: Kon -työryhmä, joka koostui eri ikäryhmien ja sukupuolien edustajista ja perinnetiedon tuntijoista. Erillinen työryhmä mahdollisti tavallista useamman henkilön osallistumisen, sillä alueen käyttäjillä oli matala kynnys tuoda näkökulmiaan epävirallisesti esille työryhmälle ja saada siten äänensä kuuluviin. Lisäksi Metsähallitus järjesti saameksi tulkattuja yleisötapahtumia alueen käyttäjille ja mahdollisti palautteen antamisen internetin kautta.

Metsähallitus tuotti tarpeellisia materiaaleja työryhmän käyttöön, korvasi matkustuskulut ja maksoi kokouspalkkiot. Työryhmä oli mukana kaikissa HKS:n tuotannon vaiheissa ja arvioi kunkin esityksen vaikutukset saamelaiskulttuuriin, mikä mahdollisti aikaisten korjausten tekemisen tekstiin. Työryhmän kädenjälki näkyy esimerkiksi maastoliikenteen ohjaamisen, erätalouden ja tutkimustoiminnan suunnitelmissa. Eriävät näkemykset Metsähallituksen ja työryhmän välillä sekä työryhmän huomioimat uhat kirjattiin lopulliseen suunnitelmaan. HKS käännetään myös pohjoissaameksi.

Ohjeet edistivät metsähallituksen velvollisuutta suojella luonnon monimuotoisuutta ja turvata saamelaisten kulttuurinharjoittamisen edellytykset. Ohjeiden katsottiin edistävän yhteistyötä paikallisten alueiden käyttäjien ja Metsähallituksen välillä.

Käsivarsi ja Saana

Myös Käsivarren ja Saanatunturin toistaiseksi keskeneräiset hoito- ja käyttösuunnitelmat hyödyntävät Akwé: Kon -työryhmää. Perinteistä luonto- ja kulttuuritietoa pyritään keräämään ja saamenkieliset paikannimet halutaan säilyttää.

Saanatunturi on saamelaisten pyhä paikka. Poronhoito on alueen ainoa kannattava perinteinen elinkeino ja laidunpaine on ennestään raskas. Matkailua pyritään kuitenkin edelleen lisäämään heikentämättä saamelaisten mahdollisuuksia kulttuurinharjoittamiseen. Tarkoituksena on luoda Käsivarresta ja Saanasta matkailukohteita, joiden palvelut pysyvät vaatimattomina ja joissa paikallinen saamelaiskulttuuri on näkyvä ja kiinnostava osa matkailukokemusta. Matkailijoiden halutaan olevan tietoisia liikkuvansa saamelaisalueella.

Käsivarren erämaa-alue

Saamelaisnäkökulmien selvittämiseen haastateltiin 22 saamelaista poronhoidon, maankäytön ja perinnetiedon aiheista Käsivarren Hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten. Tuloksena on mittava määrä tietoa saamelaisesta elämäntavasta, elämäntavan kehityksestä, kyläryhmien historiasta, perinteisistä käsitöistä ja porovuoden kulusta eri kyläryhmissä. Haastatteluissa tuli myös ilmi useita uhkia poronhoidolle ja huolia saamelaiskulttuurin säilymisestä. Saamelaisilla poronhoitajilla oli jaettavana paljon kokemuksia ja tietoa, joista on hyötyä hyvän HKS:n kirjoittamisessa.

Saamelaisten osallistuminen Käsivarren erämaa-alueen HKS:aan on kunnianhimoisin yritys tuoda alkuperäiskansa osalliseksi päätöksentekoa Suomessa.

Henri Wiman
Opiskelija, University of Dundee
Harjoittelija saamelaisten perinnetieto –projektissa

Linkkejä

• Biodiversiteettisopimus (eduskunnan ratifioima suomenkilinen teksti)
• Biodiversiteettisopimus (englanniksi, Convention on Biological Diversity)
• Biodiversiteettisopimuksen ja osapuolikokousten kotisivut
• Luonnon puolesta – Ihmisen hyväksi: Valtioneuvoston periaatepäätös ja työryhmän toimintaohjelma
• Akwé: Kon –ohjeet (suomeksi, linkki käynnistää latauksen)
• Metsähallituksen Akwé: Kon -raportti 2013
• Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset –tutkimus (Helander-Renvall & Markkula 2011)
• Artikla 8j –työryhmän loppuraportti (linkki käynnistää latauksen)