Vuonna 2005 jätetyn pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen pohjalta aloitettiin neuvottelut Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden kesken vuonna 2011. Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2015 mennessä. Neuvottelut ovat vaikeutuneet, kun niissä on alettu lähestyä maanomistukseen liittyviä kysymyksiä. Suomessa ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen on ollut hankalaa juuri näiden maanomistus- ja maankäyttösäännösten vastustuksen vuoksi.
– Tätä sopimusluonnosta on tarkasteltu kaikissa Pohjoismaissa aika kriittisesti ja tutkijaryhmämme mukaan turhankin varovaisesti. Ministerityöryhmät, jotka ovat tarkastelleet saamelaissopimusluonnosta, eivät ole mielestämme ottaneet tarpeeksi huomioon kansainvälisen oikeuden selkeätä kehitystä kohti alkuperäiskansojen sisäistä itsemääräämisoikeutta. Tarkastelun ulkopuolelle on jäänyt myös niin kutsutun ennakollisen suostumuksen rooli osana prosesseja, joissa myönnetään lupia saamelaisten intressejä ja oikeuksia loukkaaville teollisuusprojekteille, toteaa tutkimusprofessori Timo Koivurova, toinen tutkimusprojektin johtajista. Toinen projektin johtaja on professori Nigel Bankes Calgaryn yliopistosta Kanadasta.
Tutkijaryhmä pohtii kriittisesti myös joitain sopimusluonnoksen artikloja.
– Esimerkiksi saamelaiseen tapaoikeuteen viitataan hyvin varovasti, vaikka se olisi voitu nostaa voimakkaammin esiin. Myös se, keihin sopimus soveltuu, on laadittu ongelmallisin perustein, Koivurova sanoo.
Tutkijaryhmä löytää lisäksi erilaisia suosituksia maille, jotka nyt neuvottelevat sopimusta.
– Nyt esimerkiksi sopimuksen artikla 46 edellyttää, että sopimusmääräykset tulee saattaa suoraan sovellettavaksi kansallisena lakina, vaikka esimerkiksi maanomistukseen ja -käyttöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät artiklat on muotoiltu niin, että niitä pitää täsmentää. Ylipäänsä kansainvälisiä sopimuksia, jopa niinkin poikkeuksellisia kuin mahdollinen Pohjoismainen saamelaissopimus, ei saateta voimaan näin järeästi, Koivurova toteaa.
Tutkijaryhmän mielestä sopimuksen lautakunnalle voitaisiin antaa vahvempi rooli siinä, että sopimusta sovelletaan yhdenmukaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa oli pohjoismaisten tutkijoiden lisäksi tutkijoita Australiasta, Pohjois-Amerikasta, Etelä-Amerikasta ja Euroopasta. Tutkimusprojektia rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto.
Lisätietoa kirjasta kustantajan sivuilla:
The Proposed Nordic Saami Convention: National and International Dimensions of Indigenous Property Rights (Edited by Nigel Bankes and Timo Koivurova).
Lisätietoa tutkimusprojektista:
Tutkimusprofessori Timo Koivurova
P. 040 551 9522
timo.koivurova(at)ulapland.fi
LaY/AK/JL |