Uuden tutkimuksen mukaan arktisella tundralla tapahtuva kasvillisuuden muutos on samaan aikaan sekä merkki ilmaston lämpenemisestä että tekijä, joka kiihdyttää lämpenemistä edelleen. Edinburghin yliopiston johtama tutkimusryhmä, jossa myös Lapin yliopiston Arktinen keskus on ollut mukana, on saanut vahvaa näyttöä siitä, että alueella tapahtuvat dramaattiset muutokset liittyvät ilmaston lämpenemiseen.
Tundran pusikot kasvavat entistä nopeammin ilmaston lämmetessä. Kun pusikot kasvavat korkeammiksi, ne estävät lunta heijastamasta auringon lämpöä takaisin avaruuteen. Tämä johtaa maapallon pinnan lämpenemiseen. Pusikoituminen voi myös vaikuttaa maaperän lämpötiloihin ja sitä kautta ikiroudan sulamiseen.
Lisäksi pusikoituminen voi muuttaa maaperän ravinteiden ja hiilen kiertoa, millä on vaikutuksia maatumiseen ja ilmakehään pääsevän hiilen määrään. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat vahvistaa ilmaston lämpenemistä sekä arktisilla alueilla että globaalisti.
Tutkimuksen mukaan herkimpiä ilmaston lämpenemiselle ovat arktisen alueen keskivaiheilla kosteilla seuduilla kasvavat pusikot. Nämä alueet ovat muutosten kannalta merkityksellisiä, sillä jäätyneeseen maaperään on varastoituna paljon hiiltä, joka voi lämpenemisen ja ikiroudan sulamisen myötä päätyä ilmakehään.
Kansainvälinen tutkimusryhmä otti näytteitä 37 paikassa yhdeksän valtion alueella. Tutkimus selvitti pusikoiden kasvua 60 vuoden ajalta analysoimalla vuosirenkaita ja selvittämällä näin ilmaston ja kasvillisuuden muutosten välisiä yhteyksiä.
Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen rahoitti kansainvälinen arktinen tiedekomitea, International Arctic Science Committee. Löydöt auttavat kehittämään uusia malleja tundran ekosysteemissä tapahtuvien muutosten ymmärtämiseen ja siihen, millaisia vaikutuksia niillä on globaaliin ilmaston muuttumiseen.
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes tuotti suurimman osan tutkimuksen Siperiaa koskevasta aineistosta. ”Tundran biologiassa arktisen alueen eri puolilla on paljon vaihtelua. Maapalloa koskevat järjestelmämallit tarvitsevat entistä yksityiskohtaisempaa dataa, jotta voisimme paremmin hahmottaa, kuinka arktisen alueen eri kolkat vaikuttavat lämpenemiseen pohjoisilla leveysasteilla”, Forbes sanoo.
Lisätiedot:
Tutkimusprofessori Bruce Forbes
bruce.forbes[at]ulapland.fi, 0408479202
|