Islanti haki EU:n jäsenyyttä heinäkuussa 2009, kun sen talous oli umpikujassa. Nyt kun EU taistelee omien taloudellisten ongelmiensa kanssa, EU-jäsenyys ei näytä islantilaisille enää houkuttelevalta vaihtoehdolta. Viimeisten mielipidemittausten mukaan EU-jäsenyyttä vastustaa selkeästi suurin osa islantilaisista.
Koska Islanti on kuitenkin hakenut EU-jäsenyyttä, neuvottelut sen jäseneksi tulosta etenevät. Yksi osa tätä prosessia on EU:n tuottama tieto hakijamaalle siitä, miten EU:n jäsenyys oikeudellisesti vaikuttaisi sen asemaan. Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) johtaja Timo Koivurova on kutsuttu EU:n komission laajentumispääosaston TAIEXin (Technical Assistance and Information Exchange instrument) järjestämään ja Islannin ulkoministeriön koollekutsumaan asiantuntijaseminaariin, jonka tarkoituksena on valottaa Islannin neuvottelijoille EU-jäsenyyden oikeudellisia ja poliittisia seurauksia.
– Minulta on pyydetty esitystä siitä, miten paljon EU:n oikeudellinen toimivalta vaikuttaa jäsenvaltion täysivaltaisuuteen. Ja kyllähän se vaikuttaa todella paljon. EU:n toimivalta on kasvanut vuosi vuodelta, eikä jäsenvaltiolla enää monellakaan politiikan alueella ole paljoa sääntelyvaltaa. Islantilaisille varmasti yksi vaikeimpia asioita on se, että EU päättää kalastuskiintiöistä, koska kalastuksen sääntely on EU:n yksinomainen toimivalta, Koivurova toteaa.
Vaikka EU-jäsenyys vaikuttaa islantilaisille monelta kannalta vaikealta asialta, tosiasia on myös se, että jäsenyyden myötä he pystyisivät paremmin vaikuttamaan moniin asioihin, joihin he eivät nyt pysty vaikuttamaan.
– Islantihan on Euroopan talousalueen kautta velvoitettu toimeenpanemaan valtavan määrän EU:n säädöksiä, eivätkä he juuri pysty näiden oikeudellisten säädösten sisältöön vaikuttamaan, Koivurova sanoo.
Islannin jäsenyysneuvottelut alkoivat 2010, ja ne pyritään saattamaan loppuun vuoden 2013 aikana.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Timo Koivurova, p. 040 551 9522, timo.koivurova (at) ulapland.fi
LaY/AK/JL |