Hanke edistää ekologisen perinnetiedon säilyttämistä ja tallentamista sekä etsii ratkaisuja perinnetiedon katoamisen estämiseksi.
– Näin tuetaan kestävää kehitystä ja luonnonmateriaalien kestävää käyttöä Lapissa ja saamelaisten kotiseutualueella, sekä innovoidaan uusia tuotekonsepteja ja ideoita, kertoo hankkeen vetäjä, erikoistutkija Elina Helander-Renvall, Arktisen keskuksen alkuperäiskansojen ja saamentutkimuksen toimiston vetäjä.
Ekologisen perinnetiedon säilyttämiseen ja sen kestävään käyttöön liittyy monia mahdollisuuksia. Perinnetiedon pohjalta on mahdollista luoda uusia innovaatioita ja tuotteita, jotka tukevat paikallista taloutta ja kestävää kehitystä. Digiajan teknologiat ja verkkoyhteisöt antavat uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kokeelliseen toimintaan. Esimerkkinä perinteisiä ja moderneja teknologioita yhdistävästä tuoteideasta on saamen käsityön, duodjin käyttö erilaisten internetsisältöjen jakamisessa. Saamelaiseen käsityöhön voidaan myös esimerkiksi liittää QR-koodi, joka avaa matkapuhelimeen internet-sisältöjä saamelaisesta kulttuurista.
– Tarkoituksena on lisätä tietoutta saamelaisesta perinnetiedosta ja perinteisistä käytänteistä sekä vaikuttaa sitä kautta saamelaisia perinteitä kunnioittavaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, sanoo erikoistutkija Elina Helander-Renvall.
Hanke keskittyy Enontekiön alueen saamelaisiin käsityöläisiin ja käsityöyrittäjiin. Hankkeen aikana järjestetään kaksi käsityöpajaa, toinen niistä toteutetaan Enontekiöllä ja toinen Inarissa. Lisäksi hankkeessa tuotetaan saamelaisen ekologisen perinnetiedon käsikirja. Tämä käsikirja ja hankkeen muu toiminta lisää sekä viranomaisten, yrittäjien että suuren yleisön tietoisuutta siitä, mitä ekologinen perinnetieto on ja mitä haasteita liittyy sen säilyttämiseen.
Hankkeessa mukana ovat Arktiselta keskukselta erikoistutkija Elina Helander-Renvall sekä tutkijat Minka Labba ja Inkeri Markkula sekä taiteiden tiedekunnasta Ismo Alakärppä.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Elina Helander-Renvall
p. 040 013 8878
elina.helander-renvall@ulapland.fi
Taustaa: Ekologinen perinnetieto
Ekologinen perinnetieto on käsite, joka kuvaa alkuperäiskansojen tietämystä luonnosta ja heidän kulttuuristaan. Saamelaisten ekologinen perinnetieto on hyvin pitkälle toiminnallista tietoa, joka liittyy luontaiselinkeinoihin. Tämä käytännöllinen tieto on vaarassa hävitä ja heikentyä yhteiskunnallisten muutosten seurauksena: luontaiselinkeinojen harjoittaminen on vaikeutunut ja perinnetieto ei helposti enää siirry käytännön kautta nuoremmille sukupolville.
Ekologinen perinnetieto on kumulatiivista, sukupolvelta toiselle kulttuurillisen siirron kautta siirtyvää tietoa, taitoja, käytäntöjä ja uskomuksia, joiden sisältönä on ihmisten ja muiden elävien olentojen suhde toisiinsa ja ympäristöönsä. Esimerkiksi saamelaisten perinteinen käsityö on kehittynyt pitkäaikaisten vaiheiden kautta nykyajan elinkeinoksi ja kulttuurilliseksi todellisuudeksi. Käsityöhön liittyy paljon tietoa, jota täytyy dokumentoida, soveltaa ja säilyttää.
Viime vuosina perinnetietoa on pyritty käyttämään yhdessä tieteellisen tiedon kanssa arktisen alueen kansoja ja luontoa koskevassa tutkimus- ja suojelutyössä. YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Biodiversiteettisopimus) velvoittaa valtioita kunnioittamaan, ylläpitämään ja suojelemaan alkuperäiskansojen biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvää tietämystä ja käytäntöjä. Sopimuksen allekirjoittajamaana Suomi on sitoutunut suojelemaan ja tallentamaan erityisesti saamelaista ekologista perinnetietoa.
Tiedote/Arktinen keskus/JL |