Pyryn päivän seminaari järjestetään tänä vuonna kaksipäiväisenä 31.10.–1.11.2024 ja sitä isännöi Lapin yliopiston Arktinen keskus Rovaniemellä, Arktikum-talossa.
Seminaarin aiheet käsittelevät lunta ja lumitutkimusta monipuolisesti – muun muassa arkisesta, tieteellisestä, inhimillisestä ja taiteellisesta näkökulmasta. Pyryn päivän lumiseminaarin yhteydessä on otettu myös tavaksi julistaa lumikausi virallisesti alkavaksi. Tänä vuonna ajoitus oli sopiva, kun ohut lumipeite saatiin Rovaniemelle juuri sopivasti tapahtuman alkuun.
Lumikauden julistuksella halutaan kannustaa kaikkia luonnossa liikkuvia tekemään havaintoja lumiolosuhteista. Kansalaishavaintojen tekeminen on paitsi hauskaa ja mielenkiintoista, myös tutkijoille arvokasta.
– Suomalaisille lumi on tuttu ja arkinen elementti ja lumi vaikuttaa elämäämme monella tavalla. Muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kuitenkin myös lisää ja uudenlaista lumitietoa, kertoo seminaarin järjestäjätoimikuntaan kuuluva tutkija Leena Leppänen Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Lumikauden avausjulistus:
”Arvoisat Suomessa asuvat, maassamme vierailevat, lumen ystävät. Huomenna on Pyryn nimipäivä. Jo tänään julistamme lumikauden Suomessa avatuksi.
Suomi on pitkä maa. Lumikausi alkaa pohjoisessa yleensä lokakuussa, etelässä joulu-tammikuussa. Ensilumi saadaan toki jo aikaisemmin. Lumet sulavat etelässä keskimäärin maaliskuussa, ja pohjoisessa touko-kesäkuussa. Rannikolla ja saaristossa ei selkeää lumikautta joka talvena välttämättä ole. Tunturissa lumet sulavat myöhemmin; sieltä täältä löytyy kesälläkin lumikenttiä, ja lumisateita saatetaan saada vaikka keskellä kesää.
Lumi on suuren osan vuotta Suomen kasvien ja eläinten elinympäristö. Lumi vaikuttaa eläinten liikkumiseen ja ravinnonsaantiin, mutta useimmiten se on suojaava peite talven kylmyydeltä. Lumipeite ja sen ominaisuudet vaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon ja melkein kaikkiin elinkeinoihimme. Suomalaiset ovat lumeen tottuneita ihmisiä ja lumi on muokannut kulttuuria, tapoja ja kieltä.
Lumi on Suomen matkailuvaltti ja maahan muuttaville ihmetyksen aihe. Ensilunta odotetaan ja siitä iloitsevat kaikenikäiset. Lumi tuo kaamokseen valon. Toisaalta lumi voi myös aiheuttaa monenlaisia harmeja, esimerkiksi liikenteessä.
Pohjolan ilmasto muuttuu. Tämä tarkoittaa muutoksia lumioloihin ja muun muassa lumikauden pituuteen. Suomalainen lumitietämys ei saa unohtua. Vanha kokemus ja tieto voivat auttaa meitä sopeutumaan muutoksiin.
Muuttuvassa maailmassa tarvitsemme lisää ja uudenlaista lumitietoa.
Lumipeitteen laajuutta mitataan satelliiteista ja lumen syvyyttä ja massaa havaintoasemilla. Lumen määrästä eri paikoissa ja siitä millaista lumi on, tiedetään kuitenkin hämmästyttävän vähän. Miten paljon lunta on järvien jäillä? Paljonko lumen syvyys vaihtelee maisemassa? Onko lumi jäistä? Tällaisten havaintojen tekeminen on helppoa. Havaintoja lumen syvyydestä ja jäisistä lumikerroksista tai vaikkapa Saharan pölystä lumella pystyvät tekemään koululuokat, hiihtovaeltajat, vapaalaskijat, poronhoitajat, ja monet muut.
Me lumen tutkijat Ilmatieteen laitokselta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sekä Luontoliiton väki kutsumme kaikki tänä talvena mukaan havainnoimaan lunta. Tehkää havaintoja lumesta teille tutussa ympäristössä, jossa asutte, työskentelette tai liikutte.
Nautitaan yhdessä lumen kauneudesta, lumileikeistä ja liikkumisesta sekä virkistäytymisestä lumisessa luonnossa.
Lopuksi toivotamme kaikille riemullista talvea!”
Rovaniemellä, Pyryn päivän lumiseminaarin yhteydessä, 31.10.2024
Osallistu lumihavaintojen tekemiseen:
Talviseuranta: www.syke.fi/fi-FI/Kansalaishavainnot/Kampanjat/SYKEn_kampanjat/Talviseuranta__talven_etenemisen_kansala(47622)
Kouluille: talviseuranta.fi/opetuksessa/
Pyryn päivän lumiseminaarin tapahtumapaikkana on tänä vuonna Arktikum-talo Rovaniemellä. Kuva: Anne Raja-Hanhela.
|