Yhdeksän kuukautta kestävä projekti tarkastelee, miten ihmisoikeusnäkökulmaa sekä alkuperäiskansojen ja naisten osallistumista ilmastonmuutosta koskevaan hallintoon voidaan vahvistaa sekä kehitettäessä kansainvälisiä standardeja että laadittaessa paikallisia käytäntöjä ja projekteja.
Tutkimus toteutetaan Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin tutkijoiden kokoamassa työryhmässä. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, joka on perustettu 1985, on Lapin yliopiston alainen tutkimusinstituutti ja osa Arktista keskusta. Se on erikoistunut alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen oikeuksiin sekä kansalliseen ja kansainväliseen ympäristöoikeuteen, jossa yhtenä merkittävänä painopistealueena on arktisen alueen oikeudellinen sääntely.
Taustatietoa tutkimuksesta
– Monet kansainväliset ympäristönsuojeluun liittyvät oikeudelliset regiimit ovat varovaisia puhuessaan ihmisoikeuksista, vaikka ihmisoikeuksien ja ympäristönmuutosten, erityisesti ilmastonmuutoksen välillä on selkeä yhteys, sanoo hankkeen vetäjä, oikeustieteen tohtori Leena Heinämäki Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutista.
– Tämä hanke tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden vahvistaa erityisesti ihmisoikeuksia, jotka liittyvät osallistumisoikeuksiin ilmastonmuutosta koskevassa monitasoisessa hallinnossa. Alkuperäiskansojen tapauksessa oikeus osallistua on usein sidottu moniin laajempiin kysymyksiin, kuten maanomistukseen ja luonnonvarojen käyttämiseen ja hallintaan. Tehokas osallistuminen varmistaa tasapuolisen ja oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan, joka huomioi myös marginaaliset ryhmät, Heinämäki toteaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat myrskyistä kuivuuteen. Näillä moninaisilla vaikutuksilla on suora yhteys poliittisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin ihmisoikeuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa korostuu näiden oikeuksien yhteenkietoutuminen ja jakamattomuuden periaate.
Ilmastonmuutos tuo esille myös hyvin tämänhetkisen tilanteen, jossa ihmisoikeudet ja kansainvälinen ympäristöoikeus eivät vielä kohtaa käytännön tasolla riittävässä määrin, ja niiden välillä saatetaan kokea olevan ristiriitaa. Marginaaliset ryhmät ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille vähemmistöstatuksensa, alkuperäiskansa-asemansa, ikänsä, sukupuolensa, asuinpaikkansa tai vammaisuutensa vuoksi. Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka painottaa erityisesti viiden marginaalisen ryhmän oikeuksien yhdenvertaisuutta: naiset, lapset, seksuaaliset vähemmistöt, alkuperäiskansat ja vammaiset.
– Lopullisena tavoitteenamme on, että suomalaiset neuvottelijat ja päättäjät saavat raportista konkreettista hyötyä löytämällä mielekkäitä tapoja näiden haavoittuvaisten ryhmien osallistumisoikeuksien vahvistamiseksi, kertoo Tahnee Prior, hankkeessa työskentelevä kanadalainen tutkija.
Lisätietoja:
Projektinjohtaja Leena Heinämäki, p. 040 484 4280, leena.heinamaki (at) ulapland.fi
LaY/AK/JL |