Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) tutkimusprofessori Timo Koivurova johtaa 17.–18.1. laajaa konferenssia Torontossa Kanadassa, jossa pohditaan Arktisen neuvoston jäsenmaiden, arktisten alkuperäiskansojen ja muiden toimijoiden kanssa Arktisen neuvoston uudistamista.
|
|
– Konferenssin järjestäminen on nyt erittäin ajankohtaista, koska neuvoston puheenjohtajuus palaa pitkästä aikaa takaisin Pohjois-Amerikkaan, ensin Kanadaan 2013 ja sitten Yhdysvaltoihin. Kanadalaisten on nyt tärkeää pohtia, mitä asioita heidän, ehkä yhdessä USA:n kanssa, tulisi ajaa neuvostossa, Koivurova toteaa.
Koivurovan mukaan Arktinen neuvosto on mennyt aivan viime aikoina suurin harppauksin eteenpäin. Nuukin ministerikokouksessa 2011 saavutettiin paljon edistysaskeleita, kuten päätös pysyvän sihteeristön perustamisesta sekä ensimmäisen oikeudellisesti sitovan arktisen pelastussopimuksen allekirjoittaminen.
– On kuitenkin muistettava, että arktisen alueen muutosvauhti on niin valtava, että koko alueen hallintojärjestelmän pitää pystyä muuttumaan koko ajan tukeakseen kestävää kehitystä alueella. Arktisen neuvoston ei tule tuudittautua hyvänolon tunteeseen vaan olla valmis muuttumaan koko ajan. Tähän tarkoitukseen olemme yhdessä Walter ja Duncan Gordonin säätiön kanssa tilanneet uusia innovatiivisia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan neuvoston tulisi kehittyä.
Koivurovan mukaan perinteisten arktisten toimijoiden on edelleen vaikea nähdä aluetta muuna kuin takapihanaan. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin muuttamaan alueen vääjäämättömästi kansainväliseksi alueeksi.
– Kun arktisen jäämeren jääpeite vähin erin sulaa, on kaikkien maiden laivastoilla laajat kalastus- ja varsinkin merenkulkuoikeudet arktisella alueella. Sitä mukaa kun jää sulaa, sulaa myös oikeutus hallita arktista aluetta vain sen lähialueiden luomilla pelisäännöillä. Uudet toimijat luonnollisesti tietävät tämän. Tällä hetkellä Arktisen neuvoston tarkkailijaksi haluavat keskeiset poliittiset toimijat, kuten Kiina ja EU. On vaikea kuvitella, että ne pitkällä aikavälillä suostuisivat olemaan vain Arktisen neuvoston tarkkailijoita, Koivurova arvioi.

Timo Koivurovan mukaan Nuukin ministerikokouksessa 2011 saavutettiin paljon edistysaskeleita. Kuva: Paula Kankaanpää
Konferenssin taustaa
Konferenssi "The Arctic Council: Its place in the future of Arctic governance" on huipennus Walter ja Duncan Gordonin säätiön ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen PYVIn yhteistyölle Arktisen neuvoston uudistumisen tukemiseksi. Säätiöllä oli keskeinen asema 1990-luvun alussa, jolloin idea Arktisesta neuvostosta virisi Kanadassa. Suomen aloitteesta vuonna 1991 käynnistetty arktinen ympäristönsuojeluyhteistyö sulautettiin 1996 Kanadan tekemään aloitteeseen Arktisesta neuvostosta. Konferenssin esitysten pohjalta Timo Koivurova ja säätiön presidentti Tom Axworthy toimittavat kirjan Arktisen neuvoston uudistamisesta. Kirja tehdään avoimeksi online-versioksi niin, että mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.
Konferenssin ohjelma
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Timo Koivurova
Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti
Puhelin: 040 551 9522
timo.koivurova (at) ulapland.fi
LaY/AK/Marjo Laukkanen |