Teksti: Markku Heikkilä
Kuvat: Timo Kumpula
Hankkeessa lähdettiin viisi vuotta sitten etsimään sitä, mikä yhdistää arktisen alueen polttavimpia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, lisääntyvää maankäyttöä ja luonnon monimuotoisuuden muuttumista. Hanke on sukeltanut niin vuosisatojen takaisiin paleoekologisiin aineistolöytöihin kuin nykyhetken kehityskulkuihin, ja käytössä on ollut monia tutkimusmetodeja, kuten satelliitti- ja drooniaineiston tulkintaa, luonnossa tehtäviä kasvillisuus- ja lumihavaintoja sekä keskusteluita poronhoitajien ja muiden luontoperustaisten elinkeinojen harjoittajien kanssa eri maissa.
– Tämä on ollut todella laaja-alainen hanke, joka on tuottanut paljon uutta tietoa monilta eri aloilta, kuvaa projektia johtava tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Hankkeessa on esimerkiksi saatu uutta tietoa siitä, kuinka mannerjää vetäytyi pohjoisessa Euroopassa jääkauden päättyessä. Abiskon seudulta Ruotsista puolestaan on paikannettu 1100 -vuotias kataja, jonka analyysi avaa kattavan ”ilmastokirjaston” näiden alueiden ilmaston kehittymiseen.
Oleellisinta CHARTERissa on kuitenkin kaikesta tästä tutkimustiedosta syntyvä kokonaiskuva.
– Maankäytön suunnittelu on avain, vetää tuloksia yhteen projektia hallinnoiva Arktisen keskuksen yliopistotutkija Sirpa Rasmus.
Yksi CHARTERin avainviesteistä on, että tieteellistä tietoa on mahdollista yhdistää paikalliseen ja alkuperäiskansojen tietoon ja tehdä yhdessä tuotetusta tiedosta kokonaisvaltaisia johtopäätöksiä. Yhteistoiminnallisella tutkimuksella on mahdollista saada paikalliset kokemukset ja käsitykset aidosti mukaan tieteelliseen prosessiin – myös näkemykset toivotun tulevaisuuden elementeistä.
– Pohjoisilla elinkeinoilla on vahva käsitys siitä, mitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ja mitä se tarvitsee, Rasmus sanoo.
Tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaista suunnittelua, joka ylittää eri sektoreiden, elinkeinojen ja ministeriöiden sisäisten siilojen rajat. Se, kuinka maankäyttö tapahtuu, määrittää kuinka luontoperustaiset elinkeinot voivat sopeutua vaikeisiin sääolosuhteisiin ja kuinka luontoperustaiset ratkaisut ilmastonmuutokseen hillinnässä toimivat käytännössä. Maankäytön suunnittelu on myös taustalla, kun pyritään hillitsemään luontokatoa ja tarjoamaan mahdollisuuksia monenlaisille pohjoisen elinkeinoille ja elämäntavoille.
Charterin tutkijat mittaamassa lumen syvyyttä pitkäaikaisseurannassa olevien palsakumpujen päällä.
Nopean muutoksen myötä arktiselle alueelle syntyy tulevaisuudessa ennennäkemättömiä elinympäristöjä; osa lajeista taantuu, osa yleistyy, uusia lajeja ilmaantuu. Kasvi- ja eläinkunnan nopea muutos vaikuttaa aidosti ihmisten elämään. Tämä kaikki on ollut osa CHARTERin tutkimuskenttää.
CHARTER on tuottanut suuren määrän tutkimusartikkeleita, joita on myös lainattu maailman johtavissa medioissa. Hankkeen keskeinen tavoite kuitenkin on tukea paikallisten yhteisöjen sopeutumiskykyä. Tämän vuoksi tavoitellaan sitä, että tutkittuun tietoon pohjaava ymmärrys arktisen alueen maankäyttöön vaikuttavista asioista – ja maankäytön vaikutuksista – tavoittaisi päättäjiä niin EU-tasolla kuin kansallisesti, alueellisesti ja paikallisestikin. Hanke on aktiivisesti pyrkinyt edistämään keskusteluyhteyksiä toimijoiden välillä.
EU Horisontti2020 -rahoitteisen hankkeen vetäjänä on toiminut Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes ja kumppaneita on lukuisista Euroopan maista. Alkujaan merkittävä osa tutkimuksesta oli suunniteltu tapahtuvaksi Venäjän pohjoisilla alueilla, mutta nämä yhteydet katkesivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Aiempaa tutkimustietoa oli kuitenkin olemassa analysoitavaksi myös Venäjän arktisilta alueilta.
Hankkeen päätöskokous pidetään Rovaniemellä Arktikumissa 12.–14.11.2024. Paikalle tulee useita kymmeniä tutkijoita, joista monet edustavat alansa kansainvälistä huippua. Samalla Arktikumiin avataan viisi vuotta käynnissä olleen ison tutkimushankkeen työtä esittelevä harvinaislaatuinen valokuvanäyttely.
Lisätiedot ja Rovaniemen tapahtumassa mukana oleviin tutkijoihin liittyvät haastattelupyynnöt:
Yliopistotutkija Sirpa Rasmus, Lapin yliopiston Arktinen keskus
040 4844358
sirpa.rasmus(at)ulapland.fi
www.charter-arctic.org
Tutustu myös: Tarina palsasoiden katoamisesta (englanniksi)
|