Harva tietää, että Ranska oli jo 1700-luvulla kiinnostunut pohjoisista alueista tai että Ranskan tuleva kuningas oli jättänyt nuoruudenretkillään Lappiin jälkeläisen. Myös Lars Levi Laestadiuksen meriitit luonnontieteilijänä ovat jääneet hänen herätysliikkeen perustajan maineensa varjoon. Teoksessa arvovaltainen kirjoittajajoukko valaisee ranskalaisen retkikunnan vaiheita 1800-luvun Suomessa.

Kirjaa esittelevät ja retkikunnan vaiheista kertovat tekijöistä Osmo Pekonen ja Juha Pentikäinen. Tilaisuuden juontaa Markku Heikkilä Arktisesta keskuksesta. Kirjaa on myös saatavilla tilaisuudessa.

Tilaisuuden järjestää kirjan kustantaja John Nurmisen säätiö yhteistyössä Arktisen keskuksen kanssa. Yleisöllä on paikalle vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

Kun Laestadius Ranskan kuningasta opasti

Teos koostuu artikkeleista, joissa joukko huippuasiantuntijoita valottaa Pohjolassa seikkailleen ranskalaisen retkikunnan kulttuurihistoriallista merkitystä erityisesti Suomen Lapille.

Ranskan kiinnostus maapallon pohjoisimpiin alueisiin voimistui toden teolla sen viimeisen kuninkaan Louis-Philippen aikana, minkä seurauksena hän päätti lähettää La Recherche -aluksen tutkimusretkikuntineen pohjoiseen keväällä 1838. Osa retkikunnan maineikkaista tutkijoista poikkesi myös Lappiin. Ruotsista pestattiin oppaaksi Lars Levi Laestadius, joka tunnettiin saamelaisen kulttuurin asiantuntijana ja kasvitieteilijänä.

Kirjan artikkeleissa valotetaan retkikunnan matkan ohella myös tulevan kuninkaan Louis-Philippen elämäntarinaa. Tämä Orléansin herttua seikkaili Euroopassa ja Pohjolassa 1790-luvulla puolivälissä peitenimellä, myös Suomen Lapissa. Lapin-matkan yhtenä seuraamuksena Muonion pappilaan syntyi Puolikko-Erkki, tulevan kuninkaan jälkeläinen. Retkikunnan tutkimusraportin ja matkakertomuksen kirjoittaja, ranskalainen Xavier Marmier, ihastui Pohjolaan ja palasi Suomeen uudelleen. Hänen ystävyyssuhteensa seurapiirikaunotar ja hyväntekijä Aurora Karamzinin kanssa kesti läpi elämän.

La Recherche-korvetin mukana matkusti myös taiteilijoita. Francois-Auguste Biard on kuvannut lappalaisia heidän omassa ympäristössään. Monet hänen upeista maalauksistaan julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.

Teoksen kirjoittajina ovat retkikunnan ja sen vaikutusten asiantuntijat Versailles Saint-Quentin-en-Yvelines -yliopiston professori Jan Borm; kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija, dosentti Osmo Pekonen, professori Matti Klinge; Lapin yliopiston pohjoisen etnografian professori ja Helsingin yliopiston uskontotieteen perustaja, emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja toimituspäällikkö Märtha Norrback.

Lisätietoja:

Anne Mäkijärvi, markkinointipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
040 553 5835, anne.makijarvi(at)jnfoundation.fi

Markku Heikkilä, tiedeviestinnän päällikkö, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
040 484 4300, markku.heikkila(at)ulapland.fi