Suomen arktisuutta on hyvä vahvistaa edelleen

16.9.2019 16:45

Elinkeinoelämän toimijoiden piiristä on esitetty uuden Euroopan unionin arktisen toimiston perustamista. Aloite näyttää sisältävän monia toimintoja, jotka kokoavat kansallista arktista toimintaa yhden katon alle. On tärkeää tietää, mitä arktista toimintaa Suomessa jo on, niin että tiedetään, mille on oikeasti kansallista tai EU-koordinaatiotarvetta.

Lapin yliopiston Arktinen keskus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Keskuksen perustaminen ja Arktikum-talon rakentaminen Rovaniemelle, Suomen arktiselle alueelle, oli aikanaan Suomelta kaukonäköinen kansallinen linjaus. Päätös tehtiin aikana, jolloin kansainvälinen kiinnostus arktisuuteen ei ollut alkuunkaan samalla tasolla kuin on nyt.

Tällä hetkellä Arktinen keskus on kansainvälisesti arvostettu yli 60 hengen instituutti, joka keskittyy arktiseen tutkimukseen ja tiedeviestintään. Arktisen keskuksen tehtävänä on lisätä ymmärrystä arktisesta alueesta, jolta osin instituutti on jo monin tavoin toteuttanut kansallista roolia. Euroopan ainoassa arktisessa tiedekeskuksessa Arktikumissa käy yli 110 000 vierasta joka vuosi, joista noin 60 prosenttia tulee ulkomailta. Lisäksi Arktinen keskus järjestää Suomen ainoaa säännöllisesti toistuvaa arktista konferenssia Rovaniemi Arctic Spirit, on tuottanut useita taustaraportteja suomalaisen arktisen päätöksenteon pohjaksi ja ylläpitänyt ArcticFinland.fi-portaalia, joka tekee näkyväksi Suomen arktista tutkimusta, politiikkaa ja taloutta suomeksi ja englanniksi. Kun Suomi äskettäin oli Arktisen neuvoston puheenjohtaja, Arktinen keskus oli monin tavoin kytketty kauden toiminnan sisältöön ja tapahtumiin.

Arktista tutkimusta tehdään Suomessa useissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, niiden omien vahvuusalojen mukaan. Yksikään suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos ei voi hallita koko tätä alaa. Suomalaisen arktisen tutkimuksen tekeminen paremmin näkyväksi yhdessä olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista. ArcticFinland.fi-portaalia voisi kehittää toimimaan tässä yhtenä väylänä, mutta myös muita toimenpiteitä tarvitaan.

Etenkin suomalaisen arktisuuteen liittyvän talouselämän piiristä on yhä vahvemmin nostettu esiin ajatus ”EU Arctic Office” -mallista, joka edistäisi Suomen johtavaa arktista asemaa. Arktisen keskuksen näkemys on, että niin Suomen arktista tutkimusta kuin Suomen elinkeinoelämän arktista osaamista on syytä tuoda nykyistä paremmin esille. Elinkeinoelämä tunnistaa parhaiten omat tarpeensa, joihin uusi Arctic Office voi olla tarkoituksenmukainen. Oleellista on kuitenkin varmistaa, että Suomen jo olemassa olevien arktisten toimijoiden toimintakyky, resursointi ja toiminnan koordinointi on kohdallaan.

Suomen arktisen politiikan ja toiminnan koordinointi ja EU:n suuntaan tapahtuva vaikutustyö on perinteisesti tapahtunut ulkoministeriön ja valtioneuvoston kanslian kautta. Näiden rinnalle tai oheen perustettava uusi kansallisen tason arktinen toimija herättäisi kysymyksiä valtuuksista ja mandaatista. Kun puhutaan niin politiikan, tutkimuksen kuin talouden ohjaukseen liittyvästä toiminnasta, valtioneuvoston kanslialla on siinä luonteva rooli. Tämä tarkastelu sopii hyvin tehtäväksi Suomen arktisen strategian uusimisen yhteydessä.

Timo Koivurova
johtaja, tutkimusprofessori
Lapin yliopiston Arktinen keskus

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK