Grönlanti myytävänä

26.8.2019 16:37

Kun on seurannut Yhdysvaltain presidentin toilailuja jo kolmatta vuotta, luulisi, ettei mikään enää säväytä. Mutta niin vain Donald Trump pystyy aina yllättämään.

Nyt hänen päähänsä pälkähti, että tehdäänpä kiinteistösijoitus. Ostetaan Grönlanti ja pannaan rahoiksi. Siellähän riittää öljyä ja kaasua, mineraaleja ja harvinaisia maametalleja. Sehän on myös Tanskalle rasite, kun joutuvat sinne paljon rahaa siirtämään. Ja olemmehan me jenkit sen ostamista ennenkin pohtineet, muttemme sitä ole saaneet aikaiseksi. Suomalaisetkin tiedotusvälineet kirjoittivat monta juttua siitä, voiko Grönlannin ostaa ja millä tavalla.

Mediassa tuntui lähes täysin unohtuvan, ettei Tanska sitä oikeasti voi myydä, jos se nykypäivänä edes ylipäätään olisi mahdollista. Grönlannin Inuiteilla on äärimmäisen laaja itsehallinto ja mahdollisuus myös itsenäistyä omaksi itsenäiseksi valtioksi, minkä Tanska on hyväksynyt. Sekä Tanskassa että Grönlannissa on täysin selvä tahtotila siitä, että Grönlanti pysyy osana kuningaskuntaa. Monet puolueet Grönlannissa ajavat itsenäistymistä, mutta lähinnä pitkäaikaisena tavoitteena, sitten, kun se on taloudellisesti realistista. Vaikka Grönlanti ei ole Euroopan Unionin osa, on se monin sitein yhteistyössä juuri EU:n kanssa.

Minkä takia tämä absurdi Grönlannin osto provosoi sitten niin monta uutisjuttua eri puolilla maailmaa? Selitys lienee se, että näiden pohdintojen takana on kuitenkin Yhdysvaltain istuva presidentti, joten kai se pitää ottaa vakavasti. Mutta miten se otettiin niinkin vakavasti, että uutistoimitukset alkoivat selvittää, että miten se olisi mahdollista. Idea kuitenkin oli niin selkeästi epärealistinen, että luulisi uutistoimituksilla olevan muutakin tekemistä. Toisaalta, ihmiset vaikuttivat olevan kiinnostuneita tästä ideasta. Sitä pyöriteltiin sosiaalisessa mediassa ja tavallisissa katukeskusteluissa. ”Nytkö se Rumppi meinaa jo Grönlannin ostaa”.

Kuuluisa Yhdysvaltainen ajattelija Noam Chomsky on esittänyt, että Trump on vain klovni, joka pitää maailman huomion kaikessa epäoleellisessa. Välillä haukutaan Pohjois-Korean johtajaa pieneksi rakettimieheksi, ja seuraavassa hetkessä tunnustetaan hänelle rakkautta. Grönlantia ollaan ostamassa ja kun se torjutaan, perutaan valtiovierailu. On tavallaan helppo ymmärtää, että Trump on kaikenlaiselle medialle äärimmäisen tärkeä henkilö. Hänen avullaan sekä häntä kritisoiva että häntä peesaava toimitus saa lukijoidensa täyden huomion. Kun hän sanoo jotain, voimme sitten lukijoina päivitellä sitä ja tätä, tai jopa kiitellä hänen jämeriä otteitaan. Grönlanti-uutisesta en odottanut juuri otsikoita repäistävän, kun se kuitenkin oli niin täydellisen mielikuvituksellinen heitto.

Chomskylle kaikki tämä Trumpin tempoilu peittää alleen republikaanivetoisen työn häivyttää mielestämme, mitkä ovat planeettaamme kohtaamat suurimmat vaarat. Ilmastonmuutoksen todellisuutta ei hyväksytä eikä täten toimia sen kitkemiseksi. Ydinsodan vaara kasvaa sitä mukaa kun Yhdysvallat kasvattaa puolustusmenojaan ja irtautuu aseriisuntasopimuksista. Jos hyväksymme sen, että republikaanipuolue organisaationa ajaa Trumpin taustalla omia arvojaan ja intressejään, tilanne on paljon vaikeampi. Kyse ei ole enää vain yhdestä oudosta egomaanikosta, joka puolivahingossa valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, ja jonka toilailuille voimme sitten iloisesti nauraa hänen valtakautensa jälkeen. Chomskyn mukaan kulissien takana häärää maailman edelleen ainoan supervallan toinen suuri puolueorganisaatio ja sen tavoitteet. Tämä on pelottava skenaario.

Kaikki tämä tulee hyvin ilmi tässä Grönlannin ostosuunnitelmassa. Grönlanti on myös Yhdysvalloille tärkeä puolustuspoliittinen paikka, ja sen sulamisvauhti ilmastonmuutoksen takia on kiihtynyt. Se on symbolisesti ja kirjaimellisesti keskiössä sekä turvallisuuspoliittisesti että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Se, että Trump pohtii Grönlannin ostamista – ääneen, eikä vitsinä – kertoo kaiken Trumpista, mutta ehkä myös hänen taustallaan toimivasta republikaanisesta puolueesta.

Timo Koivurova
tutkimusprofessori, johtaja, Lapin yliopiston Arktinen keskus

Teksti on julkaistu alun perin Lapin Kansassa perjantaina 23.8.2019.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK