(Mergellus albellus)
Mustavalkoinen koirasuivelo on yksi kauneimmista vesilintulajeistamme. Puunkoloissa pesivä uivelo on pohjoisen taigan laji, joka pesii Euroopassa vain Suomessa ja Ruotsissa. Vielä 1950-luvulla kanta taantui merkittävästi ja lajin tulevaisuudesta oltiin huolissaan. Kantaa rasittivat muun muassa munien keruu ja lintujen munittaminen. Uivelomäärät ovat kasvaneet viime aikoina muun muassa aktiivisen pöntötystoiminnan myötä. Nykyisin uiveloita eli ungeloita arvioidaan pesivän Suomessa 2 000 – 3 000 paria, joka on liki kolmannes koko Euroopassa pesivien uiveloiden määrästä. Laji on yleisin Itä-Lapissa ja puuttuu käytännössä kokonaan Etelä-Suomen pesimälajistosta.
Uivelo pesii monenlaisilla järvillä ja lammilla sekä suoallikoilla. Pesäpaikkapulan vuoksi uivelo saattaa joskus pesiä samassa pöntössä telkän kanssa. Uivelo ja telkkä risteytyvätkin joskus keskenään. Uivelo muuttaa syksyllä pääasiassa Itämeren eteläosiin ja Länsi-Eurooppaan, tosin muutamia yksilöitä talvehtii nykyisin Suomessakin. Muiden koskelolajien tapaan uivelon pääravintoa ovat pikkukalat ja pienet vesieläimet.
Teksti: Jukka Jokimäki & Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki
Lue lisää uivelosta:
Lentävä Arktis -etusivulle.