(Fratercula arctica)
Veikeännäköinen lunni on lintuvuorten laji, joka pesii suurissa yhdyskunnissa muiden merilintujen kanssa Atlantin ja Jäämeren alueella Grönlannissa, Islannissa ja Pohjois-Amerikan itärannikolla. Lisäksi erillisiä pesimäalueita on Englannin lounaisrannikolla sekä Bretagnen rannikolla Ranskassa. Pohjois-Norjan lunnit elävät neljällä eri lintuvuorella, joista lappilaisittain helpoimmin saavutettavat sijaitsevat Hornøyalla ja Lofoottien Røstillä. Aikaisemmin lunnikantoja ovat pienentäneet munien kerääjät, mutta nykyisin lajia uhkaavat muun muassa pesimäsaarille asettautuneet rotat sekä liikakalastus. Lunni on pääasiassa muuttolintu, joka talvehtii avomerellä. Suomeen lunneja saattaa harhautua kovien talvimyrskyjen aikana.
Värikäs, papukaijanokkainen lunni pesii lintujen kerrostaloissa eli lintuvuorilla. Yleensä lunni kaivaa pesäkäytävän, ja joskus se pesii kallionkoloissa. Lunni munii pesimäkaudella vain yhden munan, joten se lisääntyy hitaasti. Laji syö pääasiassa kaloja, joita se pyydystää avomerellä. Emojen kalastuspaikat sijaitsevat useimmiten noin kymmen kilometrin säteellä pesimäkoloniasta, mutta joskus ne saattavat olla jopa 50–100 kilometrin etäisyydellä. Valokuvissa näkee usein lunneja, joilla on nokka täynnä pikkukaloja, kuten villakuoretta tai tuulenkaloja. Ravintonsa lunni sukeltaa jopa 30–60 metrin syvyydeltä. Koska lunnin jalat kiinnittyvät lähelle pyrstöä, muistuttaa lunnin liikkuminen pingviinin kävelyä.
Teksti: Jukka Jokimäki & Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki
Lue lisää lunnista:
Lentävä Arktis -etusivulle.