Valtion lohiregaalilla ei selkeää oikeudellista perustetta

12.1.2016
   

Jo maakuntalakien aikana kalastuksen katsottiin kuuluvan vesialueen omistajalle ja tämä on pääsääntö myös nykyään. Tästä huolimatta valtion puolesta on lähdetty siitä, että Pohjanlanteen laskevissa suurissa virroissa oikeus lohen ja meritaimenen pyyntiin kuuluu valtiolle myös yksityisellä vesialueella.

   
Arktisen keskuksen Juha Joona selvitti tutkimuksessa lohiregaalin syntyä ja sen oikeudellista perustaa, eli sitä, miten tämän oikeuden katsotaan syntyneen ja miten se on eri aikoina ymmärretty. Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että vesialueen omistajalle alkujaan kuulunut oikeus myös lohenkalastukseen olisi ollut tarkoitus siirtää lainsäätäjän toimesta valtiolle.

Ajallisesti tutkimus lähtee liikkeelle keskiajan lopulta ja päättyy 1900-luvulla annettuihin oikeustapauksiin. Tutkimuksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin Tornion-, Kemi-, Simo-, Ii- ja Oulujokien regaalista lohenkalastusoikeutta.

Kiista lohen ja meritaimenen pyyntioikeudesta on jatkunut satoja vuosia. Aikaisemmin valtion oikeuden katsottiin perustuvan niin kutsuttuun Helgeandsholman päätökseen. Kysymyksessä on kuningas Juhana III:lle vuonna 1587 esitetty asiakirja, jonka mukaan Tukholman Helgeandsholmassa olisi vuonna 1282 pidetty valtiopäivät, jolloin olisi päätetty, että ne Norlannin ja Suomen virrat, joissa pääkalana on muun muassa lohi, tulee kuulua kruunulle. Vaikka päätöstä epäiltiin jo alkujaan väärennökseksi, vasta 1860-luvulla kyettiin osoittamaan, että tällaista päätöstä ei ole koskaan tehty. Tätä ennen Helgeandholman päätöksellä oli kuitenkin ollut huomattava merkitys lohiregaalin oikeudellisena perusteena.

Ruotsissa on katsottu, että lohenkalastusoikeus olisi hallinnollisten viranomaisten päätöksillä siirtynyt vähitellen kruunulle ilman, että talonpojat ja myöhemmät vesialueen omistajat olisivat kyenneet tehokkaasti estämään tällaista kehitystä.

Tutkimuksen kirjoittaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Juha Joona työskentelee tutkijana Lapin yliopiston Arktisen Keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa.

Tutkimuksesta on julkaistu painettu versio, jota voi tiedustella suoraan Juha Joonalta.

Lisätietoja:
Juha Joona
puh. 040 557 7221, juha.joona(at)ulapland.fi


LaY/AK/JJ & JW


 
 
Lisää uutisia
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK